perjantai 1. maaliskuuta 2019

Monet ad hominen -argumentit ovat päteviä


Ad Hominen –argumenttia pidetään filosofiassa tavallisesti alkeellisena argumentaatiovirheenä. Tähän on kuitenkin rationaalisia poikkeuksia siten, että ad hominemit ovat sekä valideja että relevantteja argumentteja, kun kyse on uskonnoista.

Ad Hominem soveltuu henkilöön, joka väittää jonkin jumalhahmon olemassa olevaksi ilman että hän pystyy demonstroimaan väitteensä totuutta. Sama pätee luomiskertomuksen propagoijiin, neitseellisen syntymän häröileviin puolestapuhujiaan. Sama pätee kuolleiden heräämisiin. Oikeastaan jokaista raamatunlausetta voidaan tarkastella erikseen ja tuloksena on aina silkkaa paskapuhetta, joka tekee väitteen esittäjästä paskanpuhujan. Kun raamatunlauseet asetetaan universaaliin kontekstiin, niin nämä paskanpuhujat uppoavat entistä syvemmälle. Tällöin henkilöön käyvät ad hominem argumentit ovat aivan liian kilttejä kuvaamaan ko. henkilön positiota.

Minkään maailmassa esiintyvät uskonnon apologeetat ansaitsevat kaikki mahdollisimmat ad hominemit siihen asti kunnes he pystyvät todentamaan väitteidensä totuuden.

Otetaan esimerkki: Kristityt mielellään esittävät, että hinduismin, buddhalaisuuden, islamin yms. proponentit ovat väärässä. Jos he kuitenkin soveltavat samoja kriteereitä omaan uskontoonsa, niin he ovat yhtä väärässä. Jälleen ad hominemit ovat valideja.

John W. Loftus julkaisi vuonna 2013 kirjan Outsider Test of Faith: How to Know Which Religion Is True.

Loftusin lähtökohta on se, että kristityt käyttävät tiettyjä kriteereitä osoittaakseen kuinka naurettavia muut uskonnot ovat, mutta ohittavat samat kriteerit, jotka koskevat heidän hellimäänsä uskonsuuntausta.

Tästä tullaan siihen, että ad hominen –argumentit pätevät kaikkiin – ihan kaikkiin -  uskontoihin. Paskapuhujaa tulee sanoa paskanpuhujaksi. Tämä on tietenkin ad hominen, mutta paskanpuhuja on paskanpuhuja kunnes esittää luotettavat todisteet oman suuntauksensa faktuaalisuudesta. Omien aivojen tuottamat impressiot eivät ole todisteita. Tähän kiinnitti huomiota David Hume jo 250 vuotta sitten.

Tähän mennessä kaikki ad hominemit ovat olleet päteviä uskontoja koskevien väitteiden yhteydessä. Ei ole mitään viitteitä siitä, että asiaan olisi tulossa muutosta; ei vaikka apologeetat kuinka hioisivat argumenttejaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti