Kristinuskon
puolustus tarkoittaa suunnilleen seuraavaa: ”Kuuntele ja pidä turpasi kiinni!”
Tuo periaate
kattaa suunnilleen kaikki apologiat. Kun yksittäinen kristitty ryhtyy tutkimaan
uskonsa myyttistä perustaa ja kysyy relevantteja kysymyksiä, jokainen uskonpuolustaja
joutuu perääntymään tuohon em. positioon.
Eiköhän jokainen
Raamattunsa lukenut huomaa, että jokainen evankeliumien ja Apostolien tekojen
tarina on uudelleensovitus Vanhan Testamentin kreikankielisen käännöksen
tarinoista lisättynä Homeroksella, Euripideellä ja muutamalla muulla.
Jokainen kuvaus
Jeesuksen suorastaan sankarillisesta elämästä on yhteensopiva antiikin sankarin
arkkityypin kanssa. Tällaisia sankareita löytyy melkein kaikista kulttuureista.
Jokaisen
Raamattunsa lukeneen olettaisi huomaavan, että Paavalin nimiin pannuilla
kirjeillä ja evankeliumeilla on hyvin vähän yhteistä, mitä tulee historiallisen
Jeesuksen eksistenssiin. Paavalin kirjeistä voi päätellä, että hän ei
oikeastaan pitänyt Jeesusta historiallisena.
Evankeliumien kirjoittamisen motiivina voi pitää sitä, että
Jeesuksestakin piti kirjoittaa elämäkerta, koska muistakin antiikin myyttisistä
sankareista oli sellainen kirjoitettu.
Olen ollut
1980-luvun alkupuolelta lähtien kiinnostunut politisoidusta kristinuskosta tai
uskonnollistetusta politiikasta; erityisesti ilmiön amerikkalaisesta versiosta.
Kun keskusteluissa ottaa puheeksi sen, että silloin kun politiikkaa tehdään
kristillisestä lähtökohdasta, niin perusta on pelkkää muinaista mytologiaa.
Useimmat keskustelijat pitävät mytologiaa huonona politiikan perustana, mutta
tekevät silti poikkeuksen oman uskonsa kohdalla. Juuri heidän tulkintansa ei
olekaan mytologiaa vaan faktaa, mutta silti he eivät pysty kertomaan, mikä
tekee heidän tulkinnastaan faktan ja miten väitteen pystyy todentamaan.
Myyttiteoria taas on paremmin verifioitavissa.
Yksi
hupaisimmista episodeista on toistuva. USA:n perustuslain 1. lisäys
(uskonnonvapauspykälä) on ristiriidassa ensimmäisen käskyn kanssa. Tämä on
tietenkin nolo tilanne niille uskonnon politisoijille, joiden lähtökohta on
myytti sekin: USA:n perustuslaki perustuu käskyihin. Oikeasti ei perustu.
Amerikkalaisen
politiikan uskonnollistaminen on juuri nyt huipussaan. Republikaanipuolueesta
on tullut ”uskontopuolue”, jonka opaskirja (Raamattu) on pelkkää mytologiaa.
Francis Schaeffer ja Jerry Falwell ovat vihdoin saavuttaneet tavoitteensa. He
vain eivät ole näkemässä unelmansa toteutumista, sillä he ovat kuolleita.
Ensimmäisellä rivillä esitetty uskonpuolustus on tullut käytännöksi politisoidussa
uskonnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti