Yhtiöitettu demokratia - tapaus Apple

Applen markkina-arvo ylitti jokin aika sitten triljoonan dollarin rajan.

Marx pyörii haudassaan. Yritysten voitot ja laskennalliset markkina-arvot sellaisella tasolla, että ihmetellä täytyy, kuinka kauan meno jatkuu. Seuraavasta romahduksesta ei edes triljoonan dollarin yhtiökään selviä ilman vakavia vaurioita.

Yrityksillä, ei pelkästään Applella, on niin paljon ylimääräisiä varoja, että ne eivät tiedä, mitä rahoillaan tekisivät. Tästä syystä ne ovatkin päätyneet ostamaan takaisin omia osakkeitaan. Applen tapauksessa tämä tarkoittaa 100 miljardin dollarin arvoista osto-ohjelmaa.

Yrityksille myönnetyt verohelpotukset vain kiihdyttävät trendiä.

Apple ei tietenkään ole ainoa syyllinen, kuten ei ole Applen CEO Tim Cook. Kollektiivisesti varsin pieni joukko amerikkalaisia yritysjohtajia on onnistunut saamaan em. syöpäkasvaimen tavalla leviävän menettelyn läpi. Kasvain on saavuttanut Euroopankin, eikä Suomikaan ole välttynyt sen haitoilta.

Osakeyhtiön osakkeenomistajilla, myös Applea omistavilla yksityishenkilöillä, tulisi olla sananvaltaa omistamansa osakemäärän suhteessa. Ideaalitapauksessa tätä valtaa he käyttävät yhtiökokouksessa, mutta ainakin Applen tapauksessa näin ei tapahdu.

Osakkeenomistajan kannalta olisi parempi, että em. 100 miljardia olisi jaettu ylimääräisenä käteisosinkona. Näin ei tietenkään menetelty, sillä menettely ei olisi vaikuttanut osakkeen markkina-arvoon. Omien osakkeiden takaisinosto taas vaikutti.

Mitä vähemmän markkinoilla on vapaita Applen osakkeita, sen korkeampi yhden osakkeen markkina-arvo on. Tästä taas seuraa, että Tim Cookin palkkiot kasvavat.

Nerokas mutta samalla osakkeenomistajan kannalta ikävä juttu!

Applen tilannetta ei paranna se, että tuotanto on Kiinassa, jossa esim. iPhonen valmistus tapahtuu orjuuden kaltaisissa oloissa. Globaali talous on erinomainen juttu, mutta sitäkin on käytetty väärin tekemällä miljoonien ihmisten työoloista sietämättömiä.

Apple maksaa kiinalaisille surkeita palkkoja. Kiinassa materiaalikustannuksetkin ovat pienemmät kuin USA:ssa. Tästä taas seuraa voittomarginaalin kasvaminen tolkuttoman suureksi, kun tuotteita myydään markkinoilla hinnoilla, jotka eivät ole missään suhteessa kustannuksiin. Eivät Applen tuotteet nyt niin hyviä ole.

Rahaa voisi käyttää esim. tuotekehittelyyn ja niin Apple käyttääkin, mutta silti rahaa jää niin paljon jäljelle, ettei sille ole mitään järkevää käyttöä tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa. Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmat eivät nimittäin ole varojen järkevää käyttöä.

Apple on ollut mukana tuhoamassa amerikkalaista kansainvaltaista demokratiaa. Demokratiasta on tullut osakeyhtiöiden harvainvaltaa, jossa yksi dollari on yhtä kuin yksi ääni dollareiden ratkaistessa kuinka monta ääntä kullakin on.