lauantai 17. marraskuuta 2018

Perhearvot ovat konservatiivista kurjuutta


Viikon puheenaihe suomalaisilla keskustelupalstoilla näyttää olleen taas kerran alhainen syntyvyys, josta huolestuneiden argumentit ovat väsyneitä menneen maailman juttuja vailla reaalimaailman relevanssia.

Ne meistä joilla, on lapsia, ymmärtävät kun väitän lasten olevan suurimman osan aikaa pelkkiä riiviöitä. Niin, minulla on lapsia. Lapset lopettavat riiviönä olemisen tavallisesti vasta täysi-ikäistyttyään.

Edellisestä syystä ei ole siis lainkaan yllättävää, että lapsia ei vain hankita. Se ei ole itsekkyyttä, kuten jotkut änkyrät väittävät, vaan rationaalinen kannanotto ja kannasta johdettu menettely.

Bruttokansantuote tuotetaan aina vain pienemmän joukon toimesta, joten pienemmälle väestölle jää enemmän jaettavaa tulosiirtoina.

Kun seurasin kristillisdemokraattien ja muutaman muun uskonnollisen puulaakin sanailua aiheen tiimoilta, niin syntyvyyden väheneminen nähtiin jopa moraalisena kysymyksenä. Tai he tietenkin väittivät alhaisen syntyvyyden olevan merkki moraalittomuudesta.

Mutkat suoriksi vetämällä alhaisiin syntyvyyslukuihin saa liitettyä abortit, ehkäisyn, esiaviollinen seksin jne. Niitä ei millään pysty referoimaan yhden postauksen puitteissa. Aihe ei ole niin kiinnostava, että sitä ei jaksa kommentoida kuin kerran pari vuodessa, tai jotain sinne päin.

Mitä ovat nuo konservatiivien hehkuttamat perhearvot. Kaiketi ne ovat jotain sellaista, jotka olivat vallitseva tapa jossain myyttisessä menneisyydessä; maailmassa joka ei kuitenkaan koskaan ollut edes olemassa.

Jos perhearvot ovat jotain sellaista, mitä konservatiivit havittelevat, niin syntyvyys laskee nollaan. Edes konservatiivit itse eivät viitsi lisääntyä sellaisessa maailmassa.

Ihmiset ovat kykeneviä aivan itse päättämään lisääntymisestään. Mitkään ulkoa annetut vaatimukset eivät lisää syntyvyyttä. Asia saattaa olla aivan päinvastoin. Silloin sanotaan kaikelle, ihan kaikelle, perheisiin liittyville tekijöille: Fuck that!

Oikeastaan pitäisi aivan uusi sana, joka kuvaisi tilannetta paremmin kuin ”perhe”. Perheestä tulee mieleen vain kaikkinainen konservatiivinen kurjuus.

1 kommentti:

  1. Kirjoituksessasi on asiavirhe. Bruttokansantuotetta tulee tietenkin vähemmän, jos tuottavia yksilöitä on vähemmän, ei siitä jää jaettavaa enemmän kuin vähäksi aikaa. Sitten kun väestörakenne muuttuu sellaiseksi, että tuottamattomien (eläkeläisten) määrä kasvaa suhteelliselta osuudeltaan suureksi, käy juuri päinvastoin, kun ajattelit. Kyllä syntyvyydellä on hyvä vaikutus bruttokansantuotteeseen, vaikka se tuleekin sitten hieman viiveellä.

    Harmi sinänsä, että sinulla on lapsia. En ainakaan itse olisi voinut hyvin perheessä, jossa kaikkinaiset perhearvot haluttaisiin heittää romukoppaan.

    Olipa taas harvinaisen typerä kirjoitus, sinun palstallasi ei toki mitenkään harvinainen tapaus.

    Edelleen olen sitä mieltä, että ajatushautomo kuulostaa jotenkin liian ylevältä kuvatakseen sinun blogiasi. Ellet sitten viittaa tällä jo pehmenneen pään ajatuksiin, sitten on haudottu liian pitkään :D

    VastaaPoista