Amerikan arrogantit ja itsekkäät uskovat

Yhdysvaltain uskonnollisen kentän näkyvin ja ikävin osa, republikaanien taakse ryhmittyneet evankelikaaliset, ovat se kaikkein epäkristillisin ja itsekkäin joukko, joiden kanssa muut eivät mielellään ole tekemissä missään olosuhteissa. Monien on vain pakko - valitettavasti.

Muutama päivä sitten verkkojulkaisu Salon julkaisi itsekkäitä uskovia koskevan jutun, jonka toinen verkkojulkaisu, Raw Story, postasi omille sivuilleen.

Jutun kirjoittaja, Amanda Marcotte, avaa artikkelinsa kuvauksella siitä, kuinka lounasravintoloiden henkilökunta ei halua tulla töihin sunnuntaisin, jos ravintola on tunnettu siitä, että sinne kokoontuu sunnuntaisin lounasaikaan joukko arrogantteja uskovia, ts. evankelikaalisia.

Nämä uskovat ovat pelkästään ikäviä asiakkaita, helkkarin röyhkeitä nillittäjiä, jotka eivät juuri jätä tippia, mikä on kardinaalimunaus, sillä tarjoilijoiden palkat koostuvat pääosin juuri tipeistä.

Yhdysvalloissa on kymmeniä miljoonia katolisia, luterilaisiakin on miljoonia sekä todella iso joukko muiden kuppikuntien uskovia, mutta ikävimmät uskovat löytyvät aina ja varmasti evankelikaalisten joukosta.

Marcotte kirjoittaa siitä, kuinka uskonnollinen oikeisto (lue: evankelikaaliset) on kehittänyt oman dogmaattisen teologiansa, jonka tärkein dogma on itsekkyys. Evankelikaalisten teologia on luopunut kaikista niistä hyveistä, jotka tavallisesti liitetään kristinuskoon.

Itsekäs röyhkeys kuvaa uskonnollista oikeistoa oikein hyvin. Marcotten artikkelista löytyy muitakin määrittäviä tekijöitä.

Jollain tavoin evankelikaalisten teologia muistuttaa menestysteologiaa olematta kuitenkaan siitä. Marcotte kuvaa pitkälti sitä, kuinka evankelikaalisuus on yhdistelmä Ayn Randin puolivillasta filosofiaa ja kaikkein jyrkimmin ja viistoimmin tulkittuja raamatunlauseita.

Randin teesi oli: Altruismi on tappavaa! Itsekkyys on hyväksi!

Republikaanisen uskonnollisen oikeiston vino teologinen prinsiippi on suunnilleen se, että Jumala suosii heitä vauraudella ja oikeudella tehdä milloin mitäkin, vaikka teko x olisi muiden kannalta haitallinen. Teko x voi olla myös lainvastainen, mutta sillä ei ole evankelikaalisille merkitystä, sillä kaikkea voidaan aina perustella Raamatulla ja Ayn Randilla.

Eilisessä postauksessani referoin sitä, kuinka elokuvaohjaaja Michael Moore kehotti lopettamaan kaiken yhteistyön republikaaninen kanssa. Samaa imperatiivia voisi soveltaa myös kaikkiin uskonnollisen oikeiston evankelikaalisiin, vaikka nämä eivät olisikaan republikaanisen puolueen jäseniä.

Amanda Marcotten artikkelin voi lukea tuolta:

https://www.rawstory.com/2018/11/heres-philosophers-selfishness-came-use-christianity-cover-story/