Kirjassaan Tiedekeskustelun avoimuuskoe (2010)
uudestisyntynyt professori, Tapio Puolimatka, propagoi ”luomisopin” puolesta.
Jos haluan olla oikein kiltti, niin kutsun luomisoppia luomisteoriaksi, vaikka
ns. luomisteoria ei täytä mitään tieteelliselle teorialle asetettuja
kriteereitä.
Puolimatka on
samassa veneessä kaikkien luomisopin kannattajien kanssa: heidän argumenttinsa
ei kestä kriittistä tarkastelua.
Puolimatka et
al. tekevät aluksi oletuksen: Jumala on olemassa. Tämä oletus saa väitteen
muodon: väite ei kuitenkaan ole verifioitavissa eikä falsifioitavissa. Ontologisia argumentteja eri jumalien puolesta
– ja niitä vastaan – on esitetty kaiketi niin kauan kuin jumalista on esitetty
olemassaoloväitteitä.
Jos nyt
kuitenkin jokin jumala sattuisi olemaan olemassa, niin se olisi vain yksi
tuhansista – ellei peräti kymmenistä tuhansista - jumalista. Kristittyjenkin
jumalia on olemassa yhtä monta kuin on kristittyjä: tällä hetkellä luku on yli
kaksi miljardia. Yhteistä kristittyjen jumalilla on nimi; olkoon se sitten
Jumala.
Ns.
luojajumaliakin on tuhansia. Nyt sitten olisi vain osoitettava sen lisäksi,
että jokin luojajumala on olemassa, tuo luojajumala olisi juuri Puolimatkan
jumala. No olen kiltti: kristinuskon Jumala on yhteinen kaikille kristityille,
vaikka tulkintoja tuosta Jumalasta on siis yli kaksi miljardia.
Tuhansien
jumalten joukosta olisi melkoinen sattuma, että juuri Jumala olisi tuo kaivattu
luojajumala. Se että kaksi miljardia ihmistä uskoo (vai uskooko?) Jumalan
olevan tuo luojajumala, ei todista luomisesta mitään; se ei edes todista
Jumalan olemassaolosta. Lukumäärä ei ole todiste väitteen totuudesta.
Eksistenssi ei puolestaan ole olion ominaisuus.
Ym. kirjassaan
Puolimatka perustelee argumenttia Jumalan olemassaolosta subjektiivisilla jumalkokemuksilla.
Melkoinen kömmähdys niin oppineelta mieheltä kuin Puolimatka! Subjektiiviset
kokemukset eivät ole todiste väitteen totuuden puolesta, vaikka väite sinällään
saattaisi olla tosi. Kuten Puolimatkakin ymmärtää, subjektiiviset
jumalkokemukset eivät ole intersubjektiivisia.
Hinduilla on samanlaisia kokemuksia omasta luojajumalastaan kuin
Puolimatkalla. Ei ole mitään menetelmää verifioida mikä – jos mikään –
luojajumalista on luojajumala. Mahdollisesti kaikki luojajumalat ovat
luojajumalia tai sitten ei mikään. Väliin mahtuu melkoinen määrä variaatioita.
Puolimatka
peräytyy kristityille tyypilliseen strategiaan: Jumala on juuri tuo
luojajumala, koska Raamattu sanoo niin. Raamattu taas on Jumalan puhetta, koska
Jumala sanoo niin. Siihenhän siten Puolimatka ja kumppanit jäävät kiertämään
kehää kehäpäätelmänsä kanssa. Mikään ulkopuolinen tekijä ei edes loogisesti voi
tukea tuota em. väitettä.
Kuinka monta
kertaa Puolimatka onkaan väittänyt muiden kuin itsensä syyllistyvän
kehäpäättelyyn? Tapio kun itse ei ole vielä päässyt pois (leikki)kehästään.
Lisäksi
Puolimatkan harhautusstrategia on loppuun kaluttu: hän sekoittaa estoitta Big
Bangin, kosmisen evoluution, abiogeneesin ja biologisen evoluution.
Tietämättömille ”puolimatkalaisille” sellainen höperyys on kaiketi oikein
viisaan miehen puhetta, mutta kun asiaa miettii edes hiukan, niin
Puolimatkankin argumentit kumisevat tyhjyyttään, eikä sen huomioimiseen tarvita
minkäänlaista oppineisuutta.
Kirjassaan noin
sivun 400+ paikkaille (tämän estimaatin tein muistinvaraisesti, koska juuri
tässä ja nyt ei ole tuota kirjaa saatavilla ja muistiinpanonikin ovat ties
missä) Puolimatka viittaa suureen idoliinsa Alvin Plantingaan. Plantingaan ja
muihin fundamentalisteihin Puolimatka tutustui sellaisessa paikassa kuin Notre
Dame University; South Bend, Indiana, USA 1990-luvun puolivälin paikkeilla.
Tuossa kyseissä
kohdassa Plantinga sanoo, että kristityillä luomisopin kannattajilla ei ole
aavistuskaan kuinka Jumala teki temppunsa. Tämän Puolimatka tietenkin ohittaa
mahdollisimman nopeasti. Se onkin jo kovin nolo peräytyminen.
Puolimatkan niin
halveksimilla naturalisteilla/materialisteilla on hyvä käsitys tapahtumien
kulusta. Moni asia onkin jo todennettu. Paljon tutkimusta tarvitaan ja yhä
parempi näkemys asioiden kulusta on lähes jokapäiväistä, vaikka ”kaiken
teoriaa” ei koskaan pystyttäisi formuloimaan.
Puolimatkalla ja
kumppaneille jää käteen vain: koska Jumala…koska Raamattu… Siinä kaikki, eikä
parempaa ole odotettavissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti