Jumalhypoteesin tieteellisestä testaamisesta

Väitetään, että teistisiä argumentteja ei voi testata; esimerkiksi hypoteesi jumalasta ei olisi testattavissa.  Neljän hevosmiehen (Hitchens, Dawkins, Dennett ja Harris) sekä esimerkiksi Victor Stengerin mukaan Jumalasta esitettyjä attribuutteja voidaan testata empiirisesti.

Voidaan tehdä kontrolloituja kokeita, jolloin jumalan olemassaolo tulisi esille ilmiöinä, joita ei voi selittää muuten kuin yliluonnollisesti. Tieteen tulisi tässä tapauksessa ottaa jumalahypoteesi vakavasti: lisätutkimukset olisivat tarpeellisia; muussa tapauksessa ratkaisu olisi ns. aukkojen jumala.

Muutamia kokeita onkin suoritettu esimerkiksi rukoilun tehosta [1] ja kuolemarajakokemuksista [2]. Nämä kokeelliset tutkimukset eivät tukeneet hypoteesia Jumalan olemassaolosta. Stengerin mukaan koejärjestely koskisi kaikkia mahdollisia kuviteltavissa olevia jumalia.

Stenger esittää, että jumalan olemassaoloa voidaan testata. Jos jumala on olemassa, niin tämän tulisi ilmetä maailmankaikkeudessa todennettavasti. Mikä tällainen ilmiö olisi, sitä ei Stenger tarkemmin määrittele. Epäselväksi jää millainen todistusaineisto saisi Stengerin vakuuttuneeksi jumalan olemassaolosta. Sama pätee myös Neljään hevosmieheen.

Jos Jumala on kaiken luoja, niin näin älykkäästä suunnittelusta olisi löydyttävä empiiristä evidenssiä. Älykkäästä suunnittelusta ja suunnittelusta ei ole löytynyt riittävän todistusvoiman omaavaa evidenssiä. [3]

Stenger sanoo: “The Intelligent Design movement failed in its effort to prove that the complexity found in some biological systems is irreducible and cannot be explained within Darwinian evolution. Life on Earth looks just as it should look if it arose by natural selection. “

Stengerin mukaan myös Jumalaa koskeva moraalinen hypoteesi olisi testattavissa. Tässä tapauksessa uskovien tulisi erottua ei-uskovasta väestöstä tilastollisesti merkittävällä tavalla virherajan puitteissa. Stengerin mukaan yliluonnollista vaikuttajaa koskien ihmisen käyttäytymistä ei ole pystytty todentamaan. [4]

Jos Jumala ilmoittaisi totuuksia ihmiskunnalle, näiden totuuksien tulisi olla testattavissa. Vuosituhansien kuluessa ihmiset ovat kertoneet mystisistä jumalkokemuksistaan, mutta mitään tieteen kriteerit täyttävää todistusaineistoa ei ole siitä, että ihmiset olisivat kommunikoineet yliluonnollisten henkiolentojen kanssa.

Myös ihmeet olisivat testattavissa. Esimerkiksi universumin syntyä voidaan pitää ihmeenä. Mikään havaintoihin perustuva hypoteesi ei ole ollut verifioitavissa koskien yliluonnollisen luojajumalan osuutta universumin syntyyn. On olemassa selitysmalleja, jotka toimivat riittävän hyvin ilman ylimääräistä oletusta jumalasta.

Teistien väite universumin hienosäädöstä ihmistä varten olisi myös testattavissa. Toistaiseksi tehdyissä kokeissa ei ole ilmennyt mitään, mikä osoittaisi em. hienosäätöä. Stengerin mukaan: “The universe is not fine-tuned for us. We are fine-tuned to the universe.”

Lähteet

Stenger, V. 2012. The God Hypothesis. New Scientist. 17 March 2012.

[1] Pari sairaalaolosuhteissa tehtyä tutkimusta löytyy aiheesta googlaamalla. Edes korrelaatiota ei pystytty esittämään. Toisessa tutkimuksessa ne, joiden puolesta rukoiltiin, toipuivat selvästi hitaammin kuin verrokkiryhmä, jonka puolesta ei rukoiltu. Molemmilla ryhmillä oli sama lääkitys.

[2] NDE-kokemukset on selitettävissä ihan aivojen fysiologian mukaan. Mitään yliluonnollista ei tapahdu.

[3] Maailmankaikkeus ei riittävän täydellinen, jotta sitä voisi pitää suunniteltuna. Maailmassa on niin paljon satunnaisuutta, epätarkkuutta ja epämääräisyyttä, että maailmankaikkeus ei ole älykkään suunnittelijan aikaansaannos.

[4] Sosiologian, psykologian ja sosiaalipsykologian alalta ei minun tiedossani ole tutkimusta, joka osoittaisi uskovien olevan moraaliltaan jolloin tavoin ylevämpiä kuin vertailuryhmien. Päinvastaisesta taas on viitteitä.