tiistai 19. huhtikuuta 2016

Apologiafoorumin teurastusteologiset opintopäivät



Kansanlähetysopistolla Ryttylässä järjestettiin viime viikolla Apologiafoorumi. Apologia on tarkoituksellista valehtelemista kristinuskon puolesta. Valehtelu on välttämätöntä, koska yksikään kristinuskon teesi ei ole todennettavissa.

Kansanlähetysopisto on ns. viidennen herätysliikkeen vaikutuspiirissä oppilaitos, joten ei ole lainkaan yllättävää, että valehtelua opetetaan juuri Ryttylässä. Päivi Räsäsen aviopuoliso, Niilo Räsänen, on Kansanlähetysopiston merkkihenkilö, joten se kertoo jo paljon siitä, kuinka patavanhoillinen puulaaki Kansanlähetysopisto on.

Apologiafoorumin ”tähtiesiintyjä” oli professori Don Carson, joka on oikein hyvin perehtynyt apologeettiseen valehteluun. Jokainen apologia tarkoittaa pähkähullun väitteen pitämistä totena ilman ainuttakaan hyvää perustetta. Silti epätosi väitteitä yritetään puolustaa sanapuurolla.

Carson: Kun olin nuori, silloin ateistitkin olivat ”kristittyjä” ateisteja. Tarkoitan sitä, että Jumala, johon he eivät uskoneet, oli kristinuskon Jumala.
Tuskinpa vain. Ateismi on universaali ilmiö, joka koskee kaikkia jumalia ja uskontoja. Joko Carson valehtelee tarkoituksellisesti tai sitten hänen maailmansa on todella pieni.

Carson: Nykyään kukaan ei tiedä, mikä on se jumala, johon ateistiksi itseään nimittävät eivät usko. Samalla ”Raamatun lukutaidottomuus” on kasvanut huomattavasti.
Tuossa edellä totesin kaikkien jumalien olevan yhtä olemattomia.

Carson: Kaksikymmentä vuotta sitten vielä oli paljon ihmisiä, jotka reagoivat kristinuskoon niin voimakkaasti, että he vihastuivat, kun joku tuli evankelioimaan. Nykyään ihmiset eivät tiedä tarpeeksi ollakseen vihaisia. Jos alan puhua heille Kristuksen jumaluudesta, Jumalan kolminaisuudesta tai kuolleiden ylösnousemuksesta, he kysyvät: ”noinko kristityt todella uskovat?”
Ehkä tuolloin ihmiset vihastuivat siitä, että heitä yritettiin kusettaa. Nykyään ihmiset ovat jo niin valistuneita, että evankelioimiseen voi suhtautua joko hilpeän huvittuneesti tai täysin välinpitämättömästi. Kristittyjen uskoaan koskevat väitteet ovat niin noloja, ettei sellaisiin haluta koskea edes pitkällä tikulla.

Seurakuntalainen kirjoitti: Carsonin mukaan uskoa haastavat vastaväitteet on kohdattava, ja apologetiikalla on tärkeä tehtävä tässä. Professori painotti kuitenkin, että pelkkä puolustautuminen vastaväitteiden singotessa ei riitä. Jos tyydymme vain puolustautumaan, pelaamme peliä skeptikoiden ehdoilla.

Carson: Emme tarvitse ainoastaan vastauksia tiettyihin ongelmiin, vaan vaihtoehtoisen kertomuksen ja maailmankuvan, joka vaikuttaa ja luo.
Raamatun tekstejä ja ylipäänsä kristinuskoa ei voi puolustaa faktoilla, joten on aivan selvää, että Carson ja kumppanit tarvitsevat vaihtoehtoisen kertomuksen; tosin tuo kertomus on teurastusteologinen aavikkobarbaarien kirjoittama satu. Oikeastaan on aika yllyttävää, että vielä vuonna 2016 moni pitää teurastusteologiaa relevanttina. Ihmiset tuntuvat olevan kovin kiintyneitä epätosiin uskomuksiinsa.

Seurakuntalainen: Carsonin mukaan Raamatun suuri kertomus, pelastushistoria, joka alkaa luomisesta ja syntiinlankeemuksesta ja joka huipentuu Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen, on kristittyjen vaihtoehtoinen kertomus, jota on pidettävä esillä pelkkien yksittäisten apologeettisten vastausten lisäksi.
Tuo kaikki sitten sisältää teurastusteologian. Onneksi ihmiset ovat enimmäkseen kiinnostuneita tosiasioista jättäen teurastusteologian marginaaliryhmien puuhasteluksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti