Kansanlähetysopistolla
Ryttylässä järjestettiin viime viikolla Apologiafoorumi. Apologia on
tarkoituksellista valehtelemista kristinuskon puolesta. Valehtelu on
välttämätöntä, koska yksikään kristinuskon teesi ei ole todennettavissa.
Kansanlähetysopisto
on ns. viidennen herätysliikkeen vaikutuspiirissä oppilaitos, joten ei ole
lainkaan yllättävää, että valehtelua opetetaan juuri Ryttylässä. Päivi Räsäsen
aviopuoliso, Niilo Räsänen, on Kansanlähetysopiston merkkihenkilö, joten se
kertoo jo paljon siitä, kuinka patavanhoillinen puulaaki Kansanlähetysopisto
on.
Apologiafoorumin
”tähtiesiintyjä” oli professori Don Carson, joka on oikein hyvin perehtynyt
apologeettiseen valehteluun. Jokainen apologia tarkoittaa pähkähullun väitteen
pitämistä totena ilman ainuttakaan hyvää perustetta. Silti epätosi väitteitä
yritetään puolustaa sanapuurolla.
Carson: Kun olin nuori, silloin ateistitkin olivat
”kristittyjä” ateisteja. Tarkoitan sitä, että Jumala, johon he eivät uskoneet,
oli kristinuskon Jumala.
Tuskinpa vain.
Ateismi on universaali ilmiö, joka koskee kaikkia jumalia ja uskontoja. Joko
Carson valehtelee tarkoituksellisesti tai sitten hänen maailmansa on todella
pieni.
Carson: Nykyään kukaan ei tiedä, mikä on se
jumala, johon ateistiksi itseään nimittävät eivät usko. Samalla ”Raamatun
lukutaidottomuus” on kasvanut huomattavasti.
Tuossa edellä
totesin kaikkien jumalien olevan yhtä olemattomia.
Carson: Kaksikymmentä vuotta sitten vielä oli paljon
ihmisiä, jotka reagoivat kristinuskoon niin voimakkaasti, että he vihastuivat,
kun joku tuli evankelioimaan. Nykyään ihmiset eivät tiedä tarpeeksi ollakseen
vihaisia. Jos alan puhua heille Kristuksen jumaluudesta, Jumalan
kolminaisuudesta tai kuolleiden ylösnousemuksesta, he kysyvät: ”noinko
kristityt todella uskovat?”
Ehkä tuolloin
ihmiset vihastuivat siitä, että heitä yritettiin kusettaa. Nykyään ihmiset ovat
jo niin valistuneita, että evankelioimiseen voi suhtautua joko hilpeän
huvittuneesti tai täysin välinpitämättömästi. Kristittyjen uskoaan koskevat
väitteet ovat niin noloja, ettei sellaisiin haluta koskea edes pitkällä
tikulla.
Seurakuntalainen
kirjoitti: Carsonin mukaan uskoa
haastavat vastaväitteet on kohdattava, ja apologetiikalla on tärkeä tehtävä
tässä. Professori painotti kuitenkin, että pelkkä puolustautuminen vastaväitteiden
singotessa ei riitä. Jos tyydymme vain puolustautumaan, pelaamme peliä
skeptikoiden ehdoilla.
Carson: Emme tarvitse ainoastaan vastauksia
tiettyihin ongelmiin, vaan vaihtoehtoisen kertomuksen ja maailmankuvan, joka
vaikuttaa ja luo.
Raamatun
tekstejä ja ylipäänsä kristinuskoa ei voi puolustaa faktoilla, joten on aivan
selvää, että Carson ja kumppanit tarvitsevat vaihtoehtoisen kertomuksen; tosin
tuo kertomus on teurastusteologinen aavikkobarbaarien kirjoittama satu.
Oikeastaan on aika yllyttävää, että vielä vuonna 2016 moni pitää
teurastusteologiaa relevanttina. Ihmiset tuntuvat olevan kovin kiintyneitä
epätosiin uskomuksiinsa.
Seurakuntalainen:
Carsonin mukaan Raamatun suuri kertomus,
pelastushistoria, joka alkaa luomisesta ja syntiinlankeemuksesta ja joka
huipentuu Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen, on kristittyjen
vaihtoehtoinen kertomus, jota on pidettävä esillä pelkkien yksittäisten
apologeettisten vastausten lisäksi.
Tuo kaikki
sitten sisältää teurastusteologian. Onneksi ihmiset ovat enimmäkseen
kiinnostuneita tosiasioista jättäen teurastusteologian marginaaliryhmien
puuhasteluksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti