Patmoksen
pellehermanneista on tällä kertaa ollut Markku Vuorisen vuoro häröillä blogissa,
jonka otsikko oli Mihin profetiat ja
kielillä puhuminen ovat hävinneet?
Siinä sitä onkin
Vuorisella pohdittavaa. Olisiko sittenkin niin, että sekä profetiat ja kielillä
puhuminen on todettu niin noloksi ja mielipuoliseksi puuhaksi, ettei kukaan
halua tehdä itsestään narria – tai no Markku Vuorinen haluaa.
Vuorinen
kirjoitti:
Anttoni-isäntä aloitti usein sanoilla;
”saparat sai ”, Hilja taas sanalla; ”anakonda su ”; Osmo vuorostaan starttasi;
”saidi pakadat saidi.” Olihan siinä vähän toisella kymmenellä olevalla pojalla
ihmettelemistä. Useiden naisten ääni muuttui kireäksi ja miesten taas hieman
aleni. Näiltä pohjilta ja näillä kokemuksilla lähdin kohden oman elämäni karismaattisten
kokemuksien maailmaan.
On siinä ollut
lapsella ihmettelemistä. Nuo aikuiset olivat enemmän psykiatrisen hoidon
tarpeessa kuin Markku osasi kuvitellakaan.
Sitten seuraa
Vuorisen polveilevaa kerrontaan, jonka johtopäätös oli ennalta arvattava: Olin saanut kielilläpuhumisen lahjan, joka
jäi pysyväksi. Täten paskanpuhujasta tuli sen lisäksi siansaksan puhuja,
mikä on Vuorisen kannalta aivan helkkarin noloa.
Tämän jälkeen
Vuorinen jaarittelee siitä, kuinka vähän tuollaisen mongerruksen selittäjiä on.
Jutun juoni on: ensin joku puhuu ihan täyttä puuta heinää ja sitten joku toinen
tulkkaa jutun selkokielelle. Kyseessä on siis tuplakusetus. Tällaista
mielipuolista käytöstä sitten vielä pidetään tavoiteltavana.
Vuorisen
loppulauseetkin ovat sitä samaa hulluuden oiretta:
Nöyrin mielin olen rukoillut, että Herra
antaisi minulle kielilläpuhumisen selittämisen armolahjan, enkä olisi
pahoillani vaikka osaisin profetoidakin. Haluan helluntain takaisin!
Tuollaiset
kuuluvat suljetulle osastolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti