Viikoittaisessa
Patmoksen sivuilla julkaistussa blogissaan Juha Ahvio tulee ehkä tahattomasti
paljastaneeksi omat fobiansa. Onhan se helppo tapa projisoida omat pelkonsa
vastapuolen peloiksi ja heikkouksiksi.
Mitään
tieteellistä Ahvio ei ole julkaissut vuosiin, eikä taida enää koskaan
julkaistakaan. Tieteellisen tekstin tuottamisesta Juha on kaiketi luopunut
kokonaan. Ei tainnut ura aueta sillä saralla, mikä sinänsä ei ole ihme; sen
verran sekopäistä settiä Juha suoltaa.
Ilmeisesti
Juhalle riittää se, että hän kirjoittaa hyvää korvausta vastaan Patmoksen
sivuilla ja vierailee säännöllisesti Leif Nummelan toimittamasta Cafe
Raamatussa. Ja onhan Juhalla näitä Patmoksen näytöstilaisuuksia.
Hyvin Juha on
onnistunut välttelemään mitään tieteeseen liittyvää. Ehkäpä hän huomannut, että
mitä enemmän tieteeseen paneutuu, sitä heikommaksi usko käy. Eihän Patmoksen
pellehermannit voi olla uskomatta, eihän? Tosin en pidä edes todennäköisenä,
että Ahvio itsekään uskoo omiin juttuihinsa. Tai jos uskoo, niin Ahvion lähipiirin
olisi syytä olla Juhasta huolissaan. Kirjoitusten perusteella Juhalla viiraa
päästä ja pahasti. Sellaista se usko teettää.
Tuossa
viimeisimmässä blogissaan Ahvio noudattaa sitä samaa vanhaa toimintatapaansa:
hän vyöryttää tekstiä sellaisella volyymilla, ettei jokaista väitettä voi
yhdessä vastineessa käsitellä kattavasti. Kaiken lisäksi Juhan teksti on
sellaista sanapuuroa, ettei siitä saa mitään tolkkua. Sellaista kai sitten
tapahtuu, kun yrittää kääntää amerikkalaisen uskonnollisen oikeiston propagandatekstejä
suomeksi.
Mahtaa olla
Ahvion elämä ankeaa, kun joutuu aina vääntämään tekstiä otsasuonet pullottaen.
Ahvion fobioista
voi lukea tuolta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti