sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Raamattukritiikkiä 24.5.2015



2 Sam 4:1 – 6:23
Vitun tylyä touhua:
7. sisälle taloon, jonka makuuhuoneessa Iisboset lepäsi vuoteellaan. He löivät hänet hengiltä, iskivät häneltä pään poikki ja ottivat sen mukaansa. He kulkivat sitten Arabaan tietä koko yön.
Näin Saulin pojan pää tarjoiltiin Daavidille.
Daavid antoi murhakäskyn ja kaiken tämän Jahve hyväksyi. Tämä taas tekee molemmista paatuneita rikollisia:
12. Daavid antoi miehilleen käskyn surmata heidät. He hakkasivat poikki heidän kätensä ja jalkansa ja hirttivät heidät Hebronin lammikon rannalle. He ottivat Iisbosetin pään ja hautasivat sen Abnerin hautaan Hebroniin.
Jälleen kerran Jahve hyväksyy sotarikokset:
19. Daavid kysyi Herralta: "Menenkö minä filistealaisia vastaan? Annatko heidät minun käsiini?" Herra vastasi Daavidille: "Mene! Minä annan filistealaiset sinun käsiisi."
Jahve on todella häijy mulkku, kun murhaa Ussan vain siitä syystä, että tämä oli horjahtanut ja vahingossa koskettanut liitonarkkia:
7. Silloin Herran viha kohtasi Ussaa, ja Jumala löi häntä tämän hairahduksen tähden, niin että hän kuoli Jumalan arkin viereen.

Joh 13:31 – 14:14
Jeesus joutuu puhumaan rakkaudesta, koska hänen esimiehensä, Jahve, on sadistinen kusipää. Evankeliumit kuitenkin osoittavat Jeesuksenkin olleen täysi mulkku: isästä poikaan…jne…mulkkuja kaikki.
Jeesus höpisee sekavia jostain taivaallisesta kodista vailla valtuuksia. Tai no…hän antoi itse itselleen valtuudet, vaikka toista väittikin. Noin sekava heppu kuuluisi hullujenhuoneelle.
Tämän jälkeen Jeesus esittää uskovien kovin suosiman valeen: minä olen tie, totuus ja elämä.
Noin puhuu suuruudenhulluudesta kärsivä kulttijohtaja. Jeesuksella oli niin pullistunut ego, että se oli jo sairaalloista. Hävyttömästi valehtelevaa paskiaista pidetään vielä jollain tapaa esimerkillisenä. Totuus ei ole koskaan ollut uskovien hyve.

Ps  119:17 – 32
Tämän psalmin ohjeita noudattamalla päätyy ennenaikaiseen hautaan.

Snl 15:31 – 32
Pelkkää paskanjauhantaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti