Meidän
liberaalien olisi vihdoin myönnettävä, että (uus)oikeisto on paljon muutakin
kuin nahkapäät ja Suomi Ensin! hörhöilijät. Meidän on myönnettävä, että
haittaoikeistoa löytyy kaikilta elämänalueilta: kaikki haittaoikeistolaiset
eivät tietenkään ole haittaisänmaallisia, mutta silti haitallisia.
Haittaoikeisto
pyrkii palauttamaan Suomen johonkin ideaalitilaan, jota oikeasti ei ole koskaan
ole ollut olemassakaan. Oletetaan että jokin, jota he tavoittelevat oli esimerkiksi
vuoden 1952 tilanne.
Uusoikeiston a.k.a.
haittaoikeiston ideaalitilassa naisten asema oli perin heikko. Idealisoimassaan
mallissa naisten paikka oli kotona. Todellisuudessa naisten työssäkäynti
yleistyi jo sota-aikansa miesten ollessa rintamalla. Sodan jälkeen naiset eivät
palanneetkaan nyrkin ja hellan väliin vaan monet heistä pysyivät työelämässä.
Sotakorvausteollisuuskin tarvitsi naisten työpanoksen. Töiden ohella nämä samat
naiset hajottivat sisukalunsa synnyttämällä tolkuttoman määrän lapsia.
Onneksi tilanne
on parantunut naisten itsemääräämisoikeuden parantumisen myötä.
Sittemmin
oikeistoa on närästänyt milloin mikäkin asia. Haittaoikeiston päämääränä
näyttää aina olevan naisten aseman heikentäminen siten, että paluu
kuvitteelliseen ideaaliin olisi mahdollista. Tuskin tulee onnistumaan kovasta
yrityksestä huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti