Uudella arkkipiispalla tukala tehtävä

Suomeen saatiin valittua uusi arkkipiispa ja saman tien alkoi nillitys: fundamentalisteille Tapio Luoma on aivan liian liberaali ja edistysmielisille Luoma on taas aivan taantumuksellinen.

Kun seurasi arkkipiispan valintaan liittyvää debattia pelkästään iltapäivälehdistä ja Suomi24:n luterilaisuuspalstalta, niin koko touhusta sai aivan kilahtaneen kuvan. Ehkä se olikin kilahtanutta?

Kynnyskysymykseksi näytti jälleen kerran nousevan se, millaiset värkit kullakin ihmisellä on haaravälissään ja voiko näiden värkkien perusteella vihkiä kirkossa avioliittoon. Edellä mainittuja palstoja seuraamalla vaikutti siltä, että sukupuolielimet ja niistä johdetut väitelauseet ovatkin Suomen ev.lut. kirkon sanoma, ellei peräti agenda. Mitään muuta asiaan ei näyttäisi liittyvän.

Todellisuudessahan näin ei tietenkään ole, mutta ulkopuolinen tarkkailija saa helposti sellaisen kuvan, että kirkko on kaikkea ihmisyyttä ja inhimillisyyttä vastaan. Kirkon kaikki muut työmuodot jäävät sukupuolielinten varjoon.

Joskus muinoin oli aika, jolloin arkkipiispan sanomisilla oli poliittistakin painoarvoa, mutta ne ajat ovat kaukana takana, eivätkä palaa monien hurskaiden taantumuksellisten toiveista huolimatta. Uskontojen parasta ennen päiväys meni umpeen jo ajat sitten.

Toivottavasti uudella arkkipiispalla on sen verran realiteettien tajua, että ymmärtää nykyisen uskonnon position muuttuneessa maailmassa. Uhkauksilla tulesta ja tappurasta ei ole mitään pelotevaikutusta nykyihmisiin, eikä tarvitsekaan olla.

Moraalinkin selvittää evoluutiopsykologia oikein hyvin, eikä siihen tarvita muinaisia satuja ja tarinoita. Mielenkiinnolla jään seuraamaan miten uusi arkkipiispa asemoi itsensä muuttuneessa yhteiskunnassa.