Viime viikolla
kansainvälisen naistenpäivän yhteydessä Laura Huhtasaari vaikeroi feminismistä
ja sama linja jatkui viikonloppuna Uuden
Suomen Puheenvuorossa, mutta nyt asialla oli muutama mies.
Oma
johtopäätökseni asiasta on yksinkertaisesti se, että feminismi on ollut
tarpeellista ja onnistunut monissa tavoitteissaan kiitettävästi, mutta tämä on
aiheuttanut muutamien miesten parissa närkästystä, paheksuntaa ja vitutusta.
Puheenvuorossa
julkaistiin parikin miehen kirjoittamaa blogia, jotka ymmärsivät feminismin eri
suuntausten argumentteja. Samaa ei voi sanoa muutaman noita blogeja
kommentoineen miehen taantumuksellisista näkemyksistä.
Kun on seurannut
Puheenvuoroa vuosia, niin monen kirjoittajan mielipiteet ovat tulleet tutuiksi
ja jotain johtopäätöksiä noista mielipiteistä voi vetää koskien kunkin
ajatusmaailmaa. Monelle miehelle naiset näyttävät olevan iso ongelma.
Misogynia oli
piilotettu taas suomalaisten alhaisista syntyvyysluvuista valittamiseen.
Vetoaminen huoltosuhteen heikkenemiseen on vaisu yritys peittää oma
ongelmallinen suhde naisin. Bruttokansantuote tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa
yhä pienemmän joukon turvin, joten väestöä ei vain tarvita yhtä paljon. Tähän
liittyviä taloustieteen teorioita on jo kehitelty, mutta tavalliseen tapaan
teorianmuodostus tapahtuu viiveellä suhteessa maailman muutoksiin.
Timo Lampisen
blogin kommentoinneissa kristillisen patriarkaatin puolesta ennenkin
propagoinut Markku Marttila oli taas vauhdissa. Tällä kertaa Marttila ei
sentään tunkenut vakaumustaan ja siitä johdettua väittämiä sellaisenaan
kommentteihin, mutta sieltähän se patriarkaatti pilkistää. Marttilla ei kaiketi
voi itselleen mitään.
”Voisi lyhyesti ja ystävällisen suoraan
todeta, että itsensä piloille emansipoineet nykynaiset eivät lapsia suvaitse omaa
elämäänsä ja vapauttansa rajoittamaan. Sivustatukea tuolle äitiyden kiroista
vapautumisen huumalle antaa nyky-yhteiskunta. Tasa-arvon nimissä yhteiskunta
uusilla normeillaan voimallisesti tukee orastavaa äärifeminismiä, jonka
vaatimuksena tulee olemaan synnytysten jakaminen tasan miesten ja naisten
kesken. Haave ei vielä nykytietämyksen valossa voi toteutua, mutta kehitys
kehittyy; ehkä em. vakava epäsuhta aikanaan saadaan oikaistua säälliseen
tasapainoon.”
”Äitiys ei tämän päivän Suomessa varmaan
kenellekään ole yhteiskunnallinen kutsumus vaikkapa tyyliin 'pidetään
väestömäärää kasvusuunnassa, kannetaan oma korsi kekoon isänmaan hyväksi'.”
”Vieläkin onneksi sentään löytyy sellaisia
perinteisiä nuoria pareja, joille lapsen saaminen merkitsee perheen tervettä ja
luontaista täyteen mittaan kasvamista; isä, äiti ja lapsi (+lapset).”
”Mutta valtaosa nuorista naisista on jo
onnistuttu tasa-arvon ideologialla indoktrinoimaan lähtökohtaisesti
lapsikielteiseen ajattelutapaan. Lapsi merkitsee rasitetta sekä ajankäytön
suhteen että myös itsensätoteuttamisen ja urakehityksen suhteen. Lapsi on
taakka, kaksi lasta on kaksi taakkaa jne.”
”Ensisynnyttäjien keski-ikä on kivunnut
kolmenkymmenen vuoden paikkeille. Kovin moni nainen kokee nelikymppisenä, että
kyllähän se lapsikin olisi ihan jees. Sitten vaihtoehtoja kartoittamaan:
koeputki, kohdunvuokraus, adoptio tai josko ihan se perinteinen, ah' niin
säälittävä malli.”
”Yhteiskunta on onnistunut tuhoamaan
äitiyden arvon ja aidon kunnioituksen. Se on murheellista.”
Harvemmin olen
siteerannut ketään noin pitkälti, mutta tällä kertaa se puolustaa paikkaansa,
sillä on oikeastaan aika hämmästyttävää, että sivistysvaltioksi laskettavasta
Suomesta löytyy näitä ”marttiloita”, jotka haikailevat menneen maailman perään
ymmärtämättä, ettei entiseen ole paluuta. Niin ei ole tapahtunut koskaan eikä
missään.
Kova on
Marttilalla usko indoktrinoinnin voimaan. Samaa indoktrinointia on harjoiteltu
Marttilan edustaman uskonnon toimesta pari tuhatta vuotta huonoin tuloksin.
Lieneekö Marttilalla
tyttäriä? Jos on, niin sääliksi käy heitä, sillä heidät halutaan Marttilan
maailmassa alistaa sekä nyrkin ja hellan väliin että nyrkin ja kullin väliin.
Feminismin on
täytynyt onnistua todella hyvin, sillä tuskin muuten nämä ”marttilat” näkisivät
niin paljon vaivaa oikeuttaakseen nillityksensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti