Irvileuat kiristävät Laura Huhtasaaren hermoja

Presidenttiehdokkuuden myötä Laura Huhtasaari on aktivoitunut blogikirjoittajana. Eilen hän julkaisi jälleen uuden kirjoituksen Uuden Suomen Puheenvuorossa otsikolla: Mikä uskonvapaus?

Taas kerran Laura aiheutti myötähäpeää sotkemalla käsitteet uskonnonvapaus, uskonvapaus (mitä lie Laura sillä tarkoittaa?), uskonto jne. Tuossa oli vain muutamia käsitteellisiä sekoiluja Lauran kirjoituksesta.

Toki Lauralla on oikeus uskoa vaikka kuinka hölmöihin juttuihin: keijukaisiin, menninkäisiin, yksisarvisiin ja jumaliin…Toki Lauralla on oikeus uskoa minkä tahansa uskonnon pähkähulluihin väitteisiin. Tätä ei ole kukaan kieltämässä. Mutta heti kun Laura alkaa propagoida positiotaan totuutena, niin asiaan puututaan. Siitä on aivan turha nillittää.

Huhtasaari runoili: Minut pysäytettiin kadulla. Henkilö kertoi, että hänellä on sama vakaumus kuin minulla, mutta ei uskalla sitä oikein missään kertoa. Miksi? Eikö uskonvapaus olekaan sitä, että voit julkisesti tunnustautua jonkun vakaumuksen taakse? Tuleeko siitä seuraamuksia. Alkaako henkilöön menevä vaino, kiusaaminen tai pilkka

Totta kai noihin uskonnollisiin mielipuolisiin järjettömyyksiin suhtaudutaan torjuvasti. Eiköhän tavallisesti uskonnoista johdettuihin väitteisiin suhtauduta aika välinpitämättömästi, mutta kun Lauraakin velvoittaa haitalliseksi todettu lähetyskäsky, niin reaktiona on Lauran tapaisen lähetyskäskyn fanaattisesti ottavan naurunalaiseksi asettaminen.

Typeryyksiä laukovaa ihmistä tulee sanoa typerykseksi, idioottimaisuuksia laukovaa ihmistä idiootiksi. Ehkä psyykkisesti sairaisiin suhtaudutaan suopeammin juuri sairauden takia, mutta kun nämä ”huhtasaaret” ja kumppanit eivät ole sairaita vaan aivan tosissaan väitteidensä kanssa, niin jo pelkkä idiotismi antaa irvileuoille mahdollisuuden ampua alas henkilöön menevästi selvästi typerät ja idioottimaiset väitteet.

Lauran vasta-argumentti minulle löytyy tuosta hänen kirjoituksestaan: Taas jatkuva henkilöön menevä pilkka uskonnon takia ei enää tue uskonvapautta. Jokaisen ihmisen tulee saada olla julkisesti jonkun uskonnon tai aatteen kannattaja ilman pelkoa henkilöön menevästä hyökkäyksestä. Muuten tämä menee siihen, että mitä täällä saa enää uskoa? Et voi toteuttaa uskonvapauttasi, jos siitä seuraa esim. syrjintää.

Mitä ikinä Laura sitten tarkoittaakaan uskonnonvapaudella ja uskonvapaudella, niin ei sellaista kukaan ole häneltä kieltämässä. Ongelma on Lauran ja kumppanien pakkomielle saada omat typeryytensä yleiseksi laiksi. Niitä on jo kokeiltu Suomessakin. Nyt niistä ollaan vihdoin pääsemässä eroon ja menneisyyden epätosiin väitelauseisiin juuttuneille tuleekin irvailla.

Irvailu ei ole syrjintää, kuten Laura pateettisena uhriutujana yrittää osoittaa. Irvailu on ymmärtävä ja hilpeän huvittunut suhtautuminen Huhtasaaren ja kumppaneihin.