Liberaali
yhteiskunta on yhteiskuntamuodoista oikeudenmukaisin.
Liberalismin
ideaalissa yksilö, kaikki yksilöt, ovat oikeudenmukaisesti samanarvoisia, eikä
tämä koske pelkästään oikeudenkäyntejä vaan yleisempää yhteiskuntafilosofiaa.
Liberaalissa yhteiskunnassa jokainen on oikeutettu luomaan omat arvonsa kunhan
suo muillekin saman, eikä pyri rajoittamaan toisten arvonmuodostusta.
Konservatiivinen
on edellä sanotun anti-teesi. Oikeudet ovat ulkoa ja ylhäältä annetut, jolloin
ei voida puhua oikeudesta vaan pakosta. Konservatiiviset ovat hyviä asettamaan
pakkoja ja velvollisuuksia, mutta oikeuksia myönnetään vain harvoin ja nekin
oikeudet koskevat vain osaa valikoidusta väestöstä.
Liberaalissa
yhteiskunnassa moraaliset valinnat ovat yksilön valintoja. Samanmieliset toki
muodostavat yhteisöjä, mutta nekin perustuvat vapaaehtoisuuteen, eikä
yhteiskunnan asettamaan pakkoon. Vain vapaa yksilö on kykenevä tekemään
moraalisesti ja eettisesti arvokkaita valintoja.
Edelleen vapaat
yksilöt arvioivat valintojaan suhteessa itseensä ja muihin. Tällainen
itsereflektio voi toteutua vain liberaalissa yhteiskunnassa. Konservatiiviset
dogmit ja niistä johdetut yhteiskuntapoliittiset toimintaohjelmat rapauttavat
kaiken eettisen pohdinnan. Täten liberaali ajattelu ei ole korruptoitunutta
kuten konservatiivinen ajattelu.
Liberaalissa
yhteiskunnassa lait suojelevat yksilöä, konservatiivisessa lähinnä
kollektiivia, jolloin yksilöllinen eettisyys ei ole edes mahdollista. Lauman
moraali tukahduttaa kaikki hyödyllisetkin valinnat.
Liberalismi
vaatii harjoittajaltaan omia ponnisteluja, jatkuvaa arviointia kaiken suhteen.
Olisiko helpompaa unohtaa oma vapautensa ja kulkea valmiiksi annettujen
velvoitteiden mukaan? Tällainen yksilö ei kuitenkaan ole vapaa ja sellaisen
vaatimuksen esittävä yhteiskunta taas on alistava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti