Vallankumousta ei tehdä verkossa

Niille poliittisille vaikuttajille, jotka tavoittelevat muutosta, pitäisi olla selvää, että vallankumousta ei tehdä verkossa.

Verkkovaikuttamisesta puhutaan paljon. Poliittisen verkkovaikuttamisen taidonnäyte onkin venäläisten nettibottien toiminta Yhdysvaltain vuoden 2016 vaalikierroksen yhteydessä. Tällä tavoin pyrittiin onnistuneesti vaikuttamaan äänestäjiin.

Vallankumous, tässä tapauksessa oikeastaan vallankaappaus, tehtiin ruohonjuuritasolla: äänestäjät valitsivat presidentiksi klovnin. Sitä ennen valta oli kaapattu yhdessä puolueessa – republikaaneissa. Klovni on sopiva hyödyllinen idiootti mille tahansa instanssille, joka pyrkii paaluttamaan valtansa mahdollisimman huomaamattomalla tavalla.

Kun seurasi Suomen presidentinvaaleja 2018, sama sirkus toimi Suomessakin. Tälläkään kertaa vallankumousta ei tehty verkossa. Erona Yhdysvaltoihin on Suomen joutuminen vaikutusyritysten kohteeksi jo vuosikymmeniä sitten, jolloin nykyisin jo entinen valtio vaikutti kaikkiin päätöksiin Suomessa. Suomen presidentinvaaleissa klovneja oli tällä kertaa peräti kaksi, mutta se johtuu vaalijärjestelmän eroista.

Miten lie venäläiset hyödynsivät kokemuksiaan Suomesta ja muista alusmaistaan vuonna 2016 Amerikassa? Kummallakaan kertaa poliittisen kulttuurin vallankumousta ei tehty verkossa vaan siellä missä ihmiset kaipasivat sirkushuvia ja muuta mukavaa.

Verkkovallankumoukselliset ovat ryhmittyneet sinne spektrumin oikealla laidalla. Toistaiseksi Suomesta on löytynyt riittävä vastarinta heidän poliittiselle sirkukselleen. Ruohonjuuritasolla heille on löytynyt paljon ”pikku pioneereja”. Kaikki tämäkin on jo ennen nähtyä, foorumi on nykyisin vain hieman toinen. Tulos on silti sama: totalitarismi, jota propagoidaan demokratiana, mutta joka on lopulta valvonta- ja rangaistusyhteiskunta.

Meidän liberaalien heikkoutena on ollut kyvyttömyys vastata totalitaristien haasteeseen. Oma arroganssimme ei sekään ole ollut mitenkään mitätöntä. Muutos alkaa itsestämme ja sopiva aika on nyt.