Otsikon termejä
voi käyttää synonyymeinä, eikä sellainen sanojen käyttö mene edes vikaan.
David Frum
dokumentoi uutuuskirjassaan Trumpocracy
samanlaisista ilmiöistä kuin Luke Harding kirjassaan Mafia State. Harding kertoo venäläisestä totalitarismista jota
Putinin puolue, Yhtenäinen Venäjä, harjoittaa;
Frum puolestaan dokumentoi, kuinka republikaaneista tuli epädemokraattinen ja
suorastaan rikollinen organisaatio päätähtenään Donald Trump.
Frum tarkastelee
periodia kesästä 2015 syksyyn 2017, jolloin yhteistyö republikaanien ja Venäjän
valtion ja sitä lähellä olevien toimijoiden mahdollisti amerikkalaisen version
putinimista.
Molempien
suuntausten, putinismin ja trumpismin, yhteinen piirre on rikollinen korruptio,
kleptokratia, nepotismi ja kaikki muu, mikä ei kuulu demokratiaan vaan
banaanitasavaltojen diktatuureihin.
Putinin
suorittamat puhdistukset Venäjällä tapahtuvat nyt identtisinä Yhdysvalloissa
sillä erolla, että vaikka Amerikan puhdistukset menevät Trumpin piikkiin, niin
niiden takana ovat republikaanipuolueen vaikuttajatahot.
Ehkä
tulevaisuudessa historioitsijat pystyvät selvittämään tapahtumien kulun
yksityiskohtaisesti, mutta sitä ennen ehtii tapahtua kaikenlaista ikävää.
Kummassakin maassa, niin Venäjällä kuin Yhdysvalloissakin, ollaan rakentamassa
henkilökulttia ”suuresta johtajasta”; johtajasta joka on korvaamaton. Suomessa
tällainen kultti oli jo ja se oli kekkoskultti, joka sekin oli aikansa
putinismia, trumpismia ja trumpokratiaa.
Näkymät ovat
synkät. Putinista ja Trumpista ei päästä eroon ilman väkivaltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti