Viikko sitten
nähtiin mikromellakka Helsinki-Vantaalla, kun pieni joukko
turvapaikanhakijoiden palautuslentoja vastustavia osoitti mieltään.
Viikonloppuna Hampurissa G20-kokouksen yhteydessä olikin sitten vähän isompi
tapahtuma.
Kun viime
viikolla seurasi keskustelupalstoja, niin äänekkäimmin mikro- ja makromellakkaa
arvostelivat persuihin kuuluvat kommentoijat. Asia ei ole lainkaan yllättävää:
persut ovat niitä äänekkäimpiä kriitikkoja, jos vain kritisoitavaan asiaan
saadaan jotenkin liitettyä todelliset tai kuvitellut vasemmistolaiset. Jos ei
saada, niin ne liitetään kuitenkin. Faktathan eivät ole koskaan olleet
äärioikeiston bravuureita. He tietävät tämän itsekin ja siksi valehtelua ja
paskanpuhumista kutsutaan vaihtoehtoisiksi faktoiksi.
Näiden
äkkiväärien oikeistolaisten mielestä poliisin olisi pitänyt ampua kohti
mielenosoittajia, kiinnisaadut ”huligaanit” taas olisi pitänyt sulkea
pidätysleireihin. Ihmeellinen fiksaatio näillä änkyröillä leireihin, vaikka
juuri heidän edeltäjänsä ovat käyttäneet leirejä kaikkein epäeettisimpiin
tarkoituksiin – ihmisten tappamiseen.
Äkkiväärien
oikeistolaisten kaksoisstandardi on sekin huvittava: he voivat vaatia
vastustajiinsa sovellettavan vaikka mitä toimenpiteitä, mutta sitten kun heihin
itseensä käytetään täsmälleen samoja toimenpiteitä, niin siitä alkaa nillitys,
uhriutuminen, pöyristyminen ja muu sen
sellainen.
Hampurin
mielenilmaus oli jo mittakaavansa puolesta merkittävä tapahtuma. Valitettavasti
loppukesästä kukaan ei enää muista sitä, eikä varsinkaan niitä asioita joita
mielenosoittajat ajoivat. Jotta Hampurin kaltaisilla episodeilla olisi kestävää
merkitystä, niin niitä tulisi jatkaa tarpeeksi kauan – kuukausia ja jopa vuosia
katkeamattomasti. Se vaatii osallistujilta melkoista omistautumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti