Vaaliblogi
Lokakuun 31. keskiviikko
Kisastudiossa
lämpötila nousee päivä päivältä kongressivaalien lähestyessä.
Paikallisvaalitkin ovat mielenkiintoisia, sillä niissä päätetään monista
jokapäiväistä elämää koskevista asioista. Valtakunnallinen politikointi vie
kuitenkin kaiken huomion likaisuutensa takia. Mieleen tulevat hullun vuoden
1968 tapahtumat. En tosin osaa arvioida, en ainakaan vielä, kumpi on hullumpi,
1968 vai 2018.
En pidä
uskonnoista, en mistään niistä. En edelleenkään pidä Israelin valtion toimista
Lähi-idässä. Silti Pittsburghissa tapahtunut hyökkäys synagogaa vastaan on
kuvottavuudessaan aivan omaa luokkaansa. Olipa uskonto mikä tahansa, kenenkään
ei tulisi altistua henkeään uhkaavalle pyssysankarille harjoittaessaan
uskontoaan.
Viime viikon
MAGAbomber ja tuo synagogaan iskenyt heppu ovat eräiden tietojen mukaan
mielenterveysongelmista kärsineitä surullisia hahmoja. Aseellinen väkivalta on
kuitenkin yksi amerikkalaisuuden ominaispiirre. Näin ei tietenkään tarvitsisi
olla, mutta kun perustuslakia on tulkittu siten, että aivan kajahtaneetkin
tyypit voivat hankkia aseen, niin totta kai niitä myös hankitaan. Asetta
hankkivien taustojen tarkistukset eivät nykyisellään ole oikein toimiva
järjestelmä, kaukana siitä.
Anti-semitiittien
toimeenpanevat viharikokset ovat lisääntyneet Donald Trumpin virkakaudella 57
prosenttia Los Angeles Timesin mukaan.
LA Timesin raportoimat luvut taas perustuivat juutalaisjärjestöjen lukuihin. Lähes
samassa suhteessa ovat lisääntyneet valkoisten nationalistien toimeenpanemat
viharikokset. Tämä on silkkaa kotikutoista terrorismia, vaikka liittovaltion
ylin johto kieltäytyykin kutsumasta sitä sellaiseksi, sillä kotikutoinen
terrorismi saa heidät näyttämään siltä, mitä he itsekin ovat: he ovat
terroristeja!
Kaikkialla missä
amerikkalaiset liikkuvatkin, siellä on aina väkivaltaa tai sellaisen uhkaa.
Voimakäyttö on ollut koko valtion olemassaolon ajan ratkaisu kaikkiin
ongelmiin. Amerikkalaisten masinoima väkivalta ruokkii aina lisää väkivaltaa,
eikä poikkeuksia taida löytyä. Amerikkalaisten turistienkin ylimielinen
vittumaisuus on nykyään niin vastenmielistä, että ei ole mikään ihme, että
heihin suhtaudutaan torjuvasti. Viime viikolla surffauslomallani sain tästä
taas vakuuttavia esimerkkejä.
* * *
Evankelikaalisten
kaksinaamaisuus se vasta vastenmielistä onkin. Kunpa he vain jättäisivätkin
kaksinaamaisuutensa seurakuntiinsa, mutta kun ei. Heidän kaksinaamainen
vittumaisuutensa on kristinuskon koko kuva Yhdysvalloissa. Kaikki vähänkään
järkevämpi uskonnollisuus on kärsinyt perikadon. Vain ääri-ilmiöt ovat nykyään
käypää valuuttaa.
Evankelikaalisuudessa
on löydettävissä kaksi kuppikuntaa. Anti-semitiitit ja varauksettomat Israelin
valtion kannattajat.
Anti-semitiittien
lähtökohta on se, että juutalaiset tappoivat Jeesuksen ja tästä syystä
juutalaiset ovat mitä ovat. Heitä tulee vihata ja heidät voi jopa tappaa. Tästä lähtökohdasta johdetaan vaikka mitä
toinen toistaan iljettävimpiä menettelytapoja ja niitä sovelletaan kaikilla elämänalueilla.
Israelia
fanittava joukko taas näkee juutalaiset valittuna kansana, joten juutalaiset
saavat tehdä aivan mitä haluavat. Tämä myös oikeuttaa kaiken Israelin valtion
harjoittaman väkivallan. Tämä ryhmän mukaan Raamattu käskee siunaamaan
Israelia, eikä poikkeuksia suvaita.
Olen miettinyt
asiaa paljon, mutta minulle ei ole selvinnyt, miten nämä kaksi kuppikuntaa
mahtuvat samaan seurakuntaan. Jotain perustavanlaatuista kilahtaneisuutta
sellaiseen tarvitaan.
Omana
elinaikanani on käynyt täysin selväksi, että erityisesti evankelikaaliset eivät
kaihda väkivaltaa. ”God & guns” ovatkin heidän johtotähtensä. Siitä ei ole
kuitenkaan seurannut mitään hyvää. Yhdysvallat ei niillä keinoin muutu
teokratiaksi, Pohjois-Amerikan kristilliseksi Saudi-Arabiaksi.
* * *
Republikaanit
ovat onnistuneet aseellistamaan, mutta ei sentään militarisoimaan,
evankelikaaliset seurakunnat. Ei ole hyvä seurakuntalainen, jos ei omista
asetta ja ole valmis käyttämään sitä. Kun uhkuvia propagoidaan toistuvasti,
niin kuvitteelliseenkin uhkaan on lupa reagoida väkivaltaisesti. Uhka on aina
nurkan takana, joten kulma täytyy kiertää vahvasti aseistautuneena.
Evankelikaalisten
seurakunnista on tullut terroristisoluja. En näe enää mitään eroa evankelikaalisten
terroristien ja jihadistien välillä: jumalan nimi on eri mutta aatteet
samansuuntaiset. Tavoitteetkin lähenevät toisiaan. Ainahan kaikki jumalat ovat
siunanneet aseita, mutta USA:ssa sellainen saa mielipuolisia piirteitä. Jumala
myös siunaa aivan erityisesti amerikkalaisten aseita. Näin evankelikaalisten
terroristien mielestä.
Evankelikaalisuudesta
on tullut valtio valtiossa. Republikaanien taakse ryhmittynyt uskonnollinen
oikeisto on löytänyt oivan liittolaisen oikeimman laidan para-militaristisista
äärijärjestöistä, jotka eivät muuten paljon perustaisi uskonnosta, mutta
uskonnollinen oikeisto seurakuntineen tarjoaa heille edes auttavasti legitiimin
suojan, jonka turvin he pääsevät terrorisoimaan ympäristöään.
Evankelikaalisesta
terrorismista on tullut valtavirtaa. Lukumääräisesti he ovat kuitenkin
vähemmistö, mutta kotikutoisen terrorismin saralla heillä on lähes täydellinen
monopoli.
Evankelikaaliset
pastorit saavat ottaa piikkiinsä paljon. Vaikka Johnson Amendment kieltääkin
politikoimisen saarnastuolista verovapauden menettämisen uhalla, niin
politikointia silti tapahtuu kiertoilmaisujen suojassa. Seurakunnista on tullut
myös kotikutoisen terrorismin värväyspaikkoja. Kaikki eivät tietenkään
syyllisty väkivaltaan, mutta aivan liian moni hyväksyy sen, kunhan väkivallalle
voidaan löytää edes etäinen raamatullinen perusta. Sellainen sitten löydetään
aivan varmasti. Eihän tätä ole harjoiteltu kuin pari tuhatta vuotta.
Jollain tavoilla
evankelikaalinen terrorismi ja apokalyptinen maailmankuva korreloivat.
Maailmanlopun meininkiä evankelikaaliset seurakunnat tarjoavatkin yllin kyllin.
Kun Raamatusta poimitaan väkivaltaiset maailmanlopun elementit, niin ei ole
lainkaan yllättävää, että niitä sovelletaan reaalimaailmaankin. Raamattu ja
Koraani lienevät fiktiivisen kirjallisuuden genressä ne eniten tuhoa
aiheuttaneet teokset. Muita ei ihan äkkiä tule mieleen.
Evankelikaalisuudesta
on tullut pelokkaiden ihmisten uskonto. Kun kaikkialla nähdään uhkia,
perusteettomia sellaisia, niin seurakunta tuo turvallisuuden tunnetta. Vahvasti
aseistautunut seurakunta se vasta turvallisuutta tarjoaakin.
Siinä jäävät
kaikki maltilliset raamatunlauseet syrjään, kun seurakunta yhdistää uskonnon,
pelon, aseet ja vihan.
Aseistaan tämä
joukko ei luovu, vaikka perustuslakia muutettaisiin siten, että aseet
kiellettäisiin yksityishenkilöiltä.
* * *
Menossa on
oikeastaan eräänlainen panttivankitilanne. Evankelikaaliset terroristit pitävät
koko valtiota panttivankinaan. Panttivankeja ei vain tulla vapauttamaan, ei
vaikka terroristit kärsisivät ensi viikolla vaalitappion. Neuvottelu
panttivankien vapauttamisesta ei ole tarkoituskaan aloittaa vapauttamisesta
puhumattakaan.
Republikaanisessa
evankelikaalisten asuttamassa bunkkerissa kuljetaan kohti tuhoa. Siinä menevät
sekä vangit että vangitsijat. Tässä mielessä evankelikaaliset kärsivät
marttyyrisyndroomasta. Heille on luvassa taivaspaikka aivan samassa
merkitysyhteydessä kuin väkivaltaisille jihadisteille on luvassa paikka
paratiisisissa. Ei ole eroa näillä terroristeilla.
Evankelikaalisten
terroristien yhteydessä tulee mieleen myös Tukholman syndrooma.
Evankelikaaliset ovat saaneet panttivangiksi joukon ihmisiä, jotka ennen pitkää
alkavat myötäillä ja tukea vangitsijoidensa ideologista agendaa.
Evankelikaaliset
kutsuvat em. ilmiötä evankelioimiseksi. Tässä suhteessa terroristit ratsastavat
Jeesuksella, joka puolestaan ratsasti aasilla. Kuka onkaan tarinan aasi?
Ymmärrän kyllä,
että kultista ja lahkosta on vaikea irrottautua. Vaikka asiat olisivat omaa
vakaumusta vastaan, niin lähteminen on vaikeaa ja toisinaan jopa mahdotonta.
Ihmiselle taitaa olla tyypillistä kieltää omat virhearviointinsa.
On se kaiketi
joidenkin mielestä lohduttavaa, että kohti tuhoa kuljetaan toisten samanlaisten
kanssa.
* * *
USA:n imperiumin
viime hetkistä tulee räjähtävä spektaakkeli. Silloin spektaakkelikritiikki on
myöhäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti