Median kommandoiskut

Kansallismielisiksi ja isänmaallisiksi itseään kutsuvat ovat taas viime aikoina valitelleet sitä, että heitä vastaan on tehty kommandoiskuja, joiden taustalla on media ja George Soros. On tuo Soros vireä vanhus, kun ehtii joka paikkaan. Minä taas väitän, että Soros (s.1930) on jo niin seniili, ettei edes tiedä olevansa George Soros.

Kun isänmaallisten ja kansallismielisten aiheuttamista haitoista vaietaan ja heidän tekonsa jätetään huomiotta, niin voimme syyttää vain itseämme siitä, että elinympäristömme muuttuu niin vihamieliseksi, että emme halua enää elää sellaisessa yhteiskunnassa. Siinä maailmassa myöhempien aikojen Beavis & Butthead voivat hyvin, muut eivät. Kynnelle kykenevät poistuvat maasta hyvissä ajoin.

Juuri välinpitämättömyys ja haluttomuus puuttua asioihin ovat niitä tekijöitä, minkä varaan isänmaalliset laskevat. Demokratia loppuu ja isänmaallinen totalitarismi alkaa välinpitämättömyydestä. Patriotismista tuleekin nurkkapatriotismia.

Noista median kommandoiskuista valittavat aina samat isänmaalliset joko nimellä tai nimimerkillä. Journalismin tila on kuulemma huono, mutta mikään ei estä isänmaallisia tekemästä parempaa journalismia. Ovathan he toki yrittäneet, mutta heikoin tuloksin. Heidän propagandansa ei vain ole journalismia. Jos sitä pitää journalismina, niin maaginen ajattelu on aivan välttämätöntä. On arvostelukyvyn puutetta, jos propagandaa pitää journalismina.

Kun jokin mediakanava, tavallisesti Yle tai Helsingin Sanomat, ei kerro asiasta X oikean laidan edellyttämällä tavalla, niin Yle ja Hesari ovat puolueellisia. Harvemmin nämä samat isänmaalliset nillittävät omista ala-arvoisista mediakanavistaan. Luulisi näiden mediakanavien olevan aivan ylivoimisia, sillä niitä toimittavat ihan oikeamieliset isänmaalliset. Mutta kun sekään ei kelpaa. Mikä mättää? On se varmaan vittumaista, kun muu väestö pitää niitä korkeintaan Seiskan tasoisina julkaisuina?

Isänmaallisuus, sellaisena kuin se esiintyy mölyapinoiden omilla mediakanavilla, vaatii kaiken eettisen ajattelun hylkäämistä. Kyseeseen tulee sekä ammattietiikan että henkilökohtaisen moraalin kaikkinainen hylkääminen. Jos niitä ei pysty hylkäämään, niin kieltäminenkin kelpaa. Enempää ei vaadita oikeaan isänmaallisuuteen.

On oikeastaan hienoa, että isänmaallisten ja kansallismielisten karvat ovat paljastuneet perskarvoja myöten. Gangstereita tai sellaiseksi haluavia he kaikki ovat. Mitkään rikollisetkaan menettelytavat eivät ole vieraita heidän toiminnalleen.

* * *

Yksi näistä autoratiivista totalitarismi tavoittelevista on kirjoitustensa perusteella Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja Juha Ahvio. Hänelle ideaali ammatti olisi keskitysleirin vahtimestari. Heppu kirjoittaa myös äärioikeistolaiseen Oikea Mediaan. Se kertoo kaiken tarpeellisen.

Vähän mutkan kautta Putinin Venäjä on Ahvion ihanneyhteiskunta.

Venäjä on malliesimerkki siitä, kuinka tällä vuosisadalla johdetaan totalitaarista kleptokratiaa. Myös muita määreitä voi käyttää; esim. tyrannia, oligarkia, epädemokratia jne.

Venäjän mallia ajavat Suomeen myös poliittisen kentän oikeimmalta laidalta lähes kaikki. Tässä touhussa Kokoomuksestakin on tullut vihervasemmistoa. Tämä kertoo siitä, kuinka oikealle jotkut ovat heilahtaneet.

Tuo Venäjän ja Putinin tyranniaa liehittelevä joukko kutsuu itseään isänmaalliseksi ja kansallismieliseksi. Jokin tuossa yhtälössä ei ole kohdallaan.

Ahvion bravuuri on myös sananvapaudesta nillittäminen. Häntä selvästi harmittaa, kun jokaisessa jutussa ei mainita sanoja ”kristilliskonservatiivinen” tai ”kansalliskonservatiivinen”. Maagista ajattelua sekin, että noilla sanoilla olisi joitakin taikavoimia.

Taustaoletuksena Ahviolla on se, että sitten kun Suomi on kristofasistinen valtio, niin kaikki on hyvin ja Jeesus loikkaa takaisin antamaan piiskaa meille toisinajattelijoille. Juhan kirjoittelusta tulee mieleen pakkomielle väkivallasta ja väkivaltahan on Juhan jumalan ratkaisu aivan kaikkiin ongelmiin.

Sitten kun joku on eri mieltä Ahvion kanssa, niin se onkin jo sananvapauden ja uskonnonvapauden rajoittamista. Näinhän ei tietenkään ole. Juha saa sanoa sanottavansa, eikä kukaan estä. Se, että jutut ovat silkkaa sontaa, on pelkästään Juhan ongelma.

Tästä onkin lyhyt matka salaliittoon, jonka päähenkilönä on tuo em. George Soros. Kumpi on enemmän sekaisin, seniili Soros vai Juha Ahvio?

Kirjoituksissaan Juha Ahvio vaikeroi siitä, että arvokonservatiivinen kristillisyys on pulassa. Niin onkin ja hyvä niin. Mitä nuoremmasta väestöstä on kysymys, sitä enemmän arvokonservatiivisuus on pulassa. Eipä taida alepubissa kaljaa kittaavat isänmaalliset kupolipäätkään paljon perustaa arvokonservatiivisesta kristillisyydestä.

Arvokonservatiivinen kristillisyys kelpaa vain vihan lähteeksi, ei muuhun.