Oikeuslaitoksen riippumattomuus uhattuna sekä Suomessa että USA:ssa

Oikeuslaitoksen riippumattomuus on uhattuna sekä Yhdysvalloissa että Suomessa kuten myös monessa muussa maassa.

Yhdysvalloissa perustuslaki edellyttää oikeuslaitoksen riippumattomuutta lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta. Tähän on tullut muutoksia käytännön tasolla. Oikeuslaitosta on onnistuneesti politisoitu. Tällainen kehitys ei ole pelkästään Trumpin hallinnon syytä vaan se on pitkäaikaisen järjestelmällisen työn tulos.

Oikeiston, johon luetaan myös äärioikeisto, uskonnollinen oikeisto ja moni muu hämärä kuppikunta, pitkän tähtäimen suunnitelma laadittiin noin 40 vuotta sitten. Tämän ”pelikirjan” kirjoittivat evankelisista uskonnollisista vaikuttajista mm. Francis Schaeffer, Jerry Falwell ja Pat Robertson. Ajatuksena oli vallata kaikki demokraattisesti valitut instituutiot ja kun ne vallattu, niin asemat betonoidaan siten, että oikeisto pysyy vallassa ikuisesti. Vallanhalussaan ja –himossaan tämän hämärän oikeistolaisen agendan taakse ovat ryhmittyneet sellaiset toimijat kuin natsit ja tv-evankelistat. Ilman kitkaa he ovat toimineet yhteisyössä vuosikymmeniä.

Oikeuslaitos on Yhdysvalloissa se viimeinen instituutio, jota oikeisto ei ollut vallannut, mutta kun Korkein oikeus politisoitiin onnistuneesti, seuraavana ovat vuorossa liittovaltion oikeusistuimet eri puolilla maata.

Konservatiivit, kuten näitä oikeistolaisia kiltisti kutsutaan, saivat enemmistön Korkeimmassa oikeudessa jo Reaganin aikana. Viimeisin irvokas episodi tässä irvokkaassa näytelmässä oli Trumpin nimeämän ehdokkaan, Neil Gorsuchin, onnistunut Korkeimman oikeuden vapaana olleen tuomarin paikan valtaaminen. Obaman ehdokas Merrick Garland ei päässyt edes senaatin kuulemistilaisuuteen republikaanien konnailun takia. Republikaanit käyttivät enemmistöään senaatissa siten, että he blokkasivat Garlandin kuulemistilaisuutta siihen asti kunnes valta vaihtui Valkoisessa talossa  ja lopulta saivat itselleen mieluisan tuomarin Korkeimpaan oikeuteen. 

Viime viikolla paljastui sellainen oikeuslaitoksen riippumattomuuden kyseenalaistava seikka, että Trump oli jo kesällä henkilökohtaisesti haastatellut kahta liittovaltion oikeusistuimeen ehdolla olevaa juristia. Näiden kahden juristin toimialueena ovat Manhattan ja Queens sekä Washington D.C. eli juuri ne alueet, jossa Trumpin rikokset ja rikkeet ovat tapahtuneet.

Aiemmin tänä vuonna Trump oli antanut potkut Manhattanin ja Queensin syyttäjänä toimineelle Preet Bhararalle, koska hän tutki Trumpin rikoksia New Yorkissa. Pian tämän jälkeen Trump antoi potkut muille vastaavassa asemassa oleville. Virallisesti potkujen antaja oli USA:n oikeusministeriö, joka sekin on nykyään kristofasistien vallassa, kiitos Jeff Sessionsin.

Toki tuollainen em. menettely kuuluu presidentin toimivallan alaisuuteen, mutta nyt nähty on harvinaisen härski tapa vallata milloin mikäkin instituutio.

Suomessa tälle oikeuslaitoksen oikeistolaistamiselle antoi kasvot Björn Wahlroos viime viikonloppuna. Hän kaipaili Suomeen perustuslakituomioistuinta tai sitten Korkeimman oikeuden tulisi arvioida kunkin lain perustuslaillisuus, kuten tapahtuu Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä lakiehdotuksen perustuslaillisuus arvioidaan valiokunnassa, joka kuulee tarvittaessa asiantuntijoita.

Luopumalla perustuslakivaliokunnasta avataan tie oikeusistuimen politisoitumiselle. Tässä politisoimisessa oikeisto on ollut käsittämättömän hyvä. En näe ainuttakaan seikkaa, ettei Suomessakin siirryttäisi oikeuslaitoksen politisoimiseen amerikkalaisen esikuvan mukaisesti, jos Wahlroosin ehdotusta seurataan.

Yhdysvaltain mallissa korporaatioiden etu lyö aina yksilön oikeudet. Näin lähes kaikissa ratkaistuissa tapauksissa. Perustuslakia tulkittaisiin jälkikäteen aina kulloistenkin poliittisten ambitioiden mukaan. Mitä tahansa oikeistolaista agendaa voitaisiin ajaa oikeusistuimessa maan edun nimissä sen sijaan, että perustuslakia arvioitaisiin demokraattisen instituution puitteissa, kuten nyt tapahtuu.

Wahlroosin motiiveja voi arvailla. Mikään yhteiskuntafilosofi hän ei ole, sillä jotakuinkin kaiken oikeistolaisen ideologiansa hän on kopioinut Ayn Randilta.