Mielelläni olen vihervasemmistolainen ja suvakki

Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa 17.10.2017 Antero Eerola mielipidepalstalla erinomaisen kirjoituksen, joka oli otsikoitu: Oikeistopopulistit eivät haasta todellista eliittiä vaan hyökkäävät vihervasemmistolaisten ja suvakkien kimppuun.

Otsikko kertoo jotakuinkin tarpeellisen, koska juuri Eerolan esittämä väite on dokumentoidusti totuusarvoltaan tosi.

Antero Eerola: Äärioikeistolainen populismi ei kuitenkaan haasta yhteiskunnan todellisia eliittejä. Se ei kyseenalaista suuryritysten, omistavan luokan tai finanssimarkkinoiden valtaa.

Tästä Eerolan väitteestä on olemassa paljon tutkimustietoa Atlantin molemmin puolin. Myös yksittäiset havainnot oikeistolaisten populistien menettelytavoista vahvistavat Eerolan väitettä. Oikeistopopulismiin liittyy toistuvasti ainakin implisiitti rosvokapitalismin tukeminen. Populismi pelaa ideologisilla ”nimilapuilla” silloinkin kun se ei ole validia ja relevanttia väitteen totuusarvon tutkimisen kannalta.

Demokratiaa nakertavaa EU-eliittiä he myös haukkuvat, mutta päätöksenteon hetkellä hallitusvallassa kaikki esitykset niellään. Tästä osoituksena Suomessa on kaikki se, mitä perussuomalaiset – tai heistä myöhemmin eronneet siniset – ovat hallituksessa tehneet.

Kuinka monta palstamillimeriä tuosta yllä olevasta on kirjoitettu? Enää ei liikuta palstamillimetreissä vaan sadoissa palstametreissä.

Eliitin haastamisen sijaan ­äärioikeisto etsii syntipukkeja. Se syyttää kaikista yhteiskunnan ongelmista maahanmuuttajia leimaamalla ja solvaamalla heitä. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että oikeasti puitaisiin ”maahanmuuttoon liittyviä ongelmia”

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat onkin ollut sekin tyypillisin hyökkäysten kohde. Sen lisäksi moni oikeistopopulismin kriitikko on saanut kylkeensä nimilapun vihervasemmistolainen ja suvakki. Koskaan ei kuitenkaan kukaan kerro täsmällisesti, mitä nuo nimilaput tarkoittavat. Aina kun ko. termejä käytetään, niin silloin joutuu arvailemaan termien viittauskohdetta ja merkitysyhteyttä.

Lisäksi oikeistopopulismiin kuuluu epämääräinen identiteettitaistelu unohdetun valkoisen miehen puolesta. Tämän kuvitteellisen hahmon vihollisia ovat seksuaalivähemmistöjen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo, feministit, ”vihervasemmisto” ja muut ”suvakit”.

Olen oikein mielelläni vihervasemmistolainen ja suvakki, eikä minä tarvitse edes ottaa kantaa siihen, mitä nuo sanat tarkoittavat. Voin asemoida itseni tietämättä sanojen merkitystä olettamalla, että ne tarkoittavat kaikkea muuta kuin oikeistopopulismi. Tässä merkitysyhteydessä minun ei edes tarvitse tietää mitä oikeistopopulismi tarkoittaa.

Olen mielelläni olen vihervasemmistolainen ja suvakki, jos se todella tarkoittaa kaikkea muuta kuin oikeistopopulismia.

Eerolan kirjoituksen voi lukea tuolta:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005410966.html