Kristillisdemokraattien
kansanedustajat, uskonnollisen oikeiston äänitorvet eduskunnassa, Peter Östman
ja Antero Laukkanen, kiukuttelevat puolueensa verkkojulkaisussa (KD-lehti)
Unescolle.
Unesco laati
taannoin Israelia koskevan lausunnon koskien Jerusalemin maankäyttöä
Temppelivuorella ja sen liepeillä.
Lausunto ei
tietenkään tyydyttänyt äärilaidan fundamentalisteja Östmania ja Laukkasta.
Östman julkaisu em. julkaisussa 1.11.2016 vaatimuksen siitä, että poliitikkojen
on ryhdyttävä toimeen asiassa. Laukkanen jatkoi samalla linjalla vaatien Suomen
ryhdistäytymistä Israelia koskevan politiikan suhteen.
Tällaiset
”vaatimukset” ovat tyypillisiä, jotka pitävät Raamattua historiallisena
dokumenttina, josta voidaan jonkin kaavan mukaan johtaa Suomen valtiota
velvoittavia toimia. Tällaista tapahtuu kun jonkin ei-faktuaalisen mutta
myyttisen kertomuskokoelman lauseista johdetaan poliittisia ohjelmia.
Samoilla
kriteereillä myös Temppelivuoren kiinteistökiistan toista osapuolta voidaan
pitää yhtä harhaisena. Heidän opaskirjansa, Koraani, on sekin samanlaisten
aavikkobarbaarien laatimaa mytologiaa. Kummallakaan ei ole reaalimaailman
relevanssia.
Jotta Östman ja
Laukkanen olisivat toimineet uskottavan poliitikon tapaan, lausuntojen olisi
oltava tämän suuntaisia: ”Vaadimme molempien osapuolien saamista
neuvottelupöydän ääreen. Molempien osapuolten on myös lopetettava väkivallan
käyttö välittömästi.”
Uskonharha saa
kokeneenkin poliitikon menettämään realiteettien tajun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti