Kotimaa24:n blogisteista Manu Ryösö
lanseerasi minulle uuden käsitteen, avioliittoeutanasian, kirjoituksessaan,
jonka otsikko oli: Onko Suomessa jo
käytössä avioliittoeutanasia?
Kirjoituksensa
parin ensimmäisen kappaleen verran Ryösö selittelee, miksi hän ei hyväksy
eutanasiaa. Sitten Ryösö tekee kaukaa haetun rinnastuksen eutanasian ja
avioeron välillä.
Tällaiset
kategoriavirheet ja virheelliset rinnastukset ovat valitettavan tyypillisiä
fundamentalisteille. Tuloksena on vain sentimentaalista roskaa, joka vielä
lisäksi on faktoista vapaata jutustelua.
Jos tuota Ryösön
tekstiä oikein yrittää tavata, niin (ehkä?) hän haluaa väittää jotain sen
suuntaista kuin: uusi papin siunaama avioliitto on eutanasia vanhalle
avioliitolle, josta henkilö x päässyt irti, mutta jokin todentamaton mekanismi
silti pitää tuota entistä avioliittoa pätevänä
Ehkä Ryösö on
näitä heppuja, joiden mielestä avioero ei ole missään olosuhteissa sallittu ja
hyväksytty. Paitsi tietenkin aviorikoksen yhteydessä, mutta Suomen rikoslaki ei
tunne aviorikosta, joten Ryösö puhuu puppua. Ryösö onkin paavillisempi kuin
paavi.
Yritin poimia
Ryösön kirjoituksesta oleellisen. Se saattaa olla tämä: Kun avioliitto tuntuu vain loputtomalta kärsimykseltä, se päätetään
tappaa avioeron kautta. Tämänkin jälkeen suhde saattaa toki vielä elää kuin
henkitoreissaan esim. sukulaisten esirukousten ja yhteisistä lapsista
huolehtimisen kautta. - Lopullisesti kuolleeksi avioliiton tekee usein
kuitenkin papin aamen, kun jompi kumpi osapuoli avioituu uudelleen!
Tuota voi pitää
melko harhaisena ja realiteetteja pakenevana käsityksenä. Ryösö saa
hengenheimolaistensa kanssa uskoa hölmöihin juttuihin, mutta kun noin hölmöjä
juttuja alkaa propagoida julkisuudessa, niin sellaiset tulee osoittaa siksi
mitä ne juuri ovat – paskapuheeksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti