Kristillisdemokraattien
puheenjohtaja, Sari Essayah, jatkaa nillittämistä kristinuskon hegemonian
murentumisesta puolueensa verkkojulkaisussa KD-lehdessä otsikolla: Elämme lähihistorian suurimmassa
arvomurroksen aikaa.
Melkoinen
lähihistoriassa tapahtunut murros oli kyllä Neuvostoliiton hajoaminen, mutta
oletetaan nyt Sarin mieliksi, että hänen väitteensä on totta. Sari vaikeroi
siitä, että eduskuntaan tulee eettisiä periaatteita koskevia esityksiä entistä
useammin. Kenellekään tuskin tulee suurena yllätyksenä, että Sari nillittää
erityisesti tasa-arvoisesta avioliittolaista.
On jo korkea
aika, että lait heijastavat nykyaikaa, eikä muinaisten aavikkobarbaarien
barbaarisia käsityksiä. Siinä samalla sitten murenee näiden ”tosikristittyjen”
erityisasema. On se joillekin kovaa, kun he eivät enää pääse sortamaan ja
syrjimään muita selvästi epätosista premisseistä johdetuilla kuvitteellisilla
kategorisilla imperatiiveilla.
Kristinusko
testattiin yhteiskuntapoliittisena ohjelmana ja se havaittiin selvästi haitalliseksi.
Kristinusko joutaakin siis jo mennä.
Tästä ei ole
montaakaan päivää, kun Essayah nillitti samassa puolueensa äänenkannattajassa
vireillä olevasta kansalaisaloitteesta koskien eutanasian laillistamista myös
Suomessa.
Aina kun uskovat
esittävät jotain – ihan mitä tahansa – niin se on aina haitallista, ihmisyyden
kannalta tuomittavaa. Aina on jäänyt meidän sekulaarien humanistien tehtäväksi
korjata uskontojen aiheuttamat haitat.
Uskonnot
kuuluvat – tai niiden tulisi kuulua – marginaali-ilmiöihin, joilla ei ole
mitään relevanssia lainsäädännössä. Sari Essayah ja Kristillisdemokraatit
haluavat tehdä mahdollisimman monen elämästä mahdollisimman ikävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti