Kymmenellä
käskyllä ja Sharia-lailla ei ole käytännössä mitään eroa, koska molemmat
perustuvat mielikuvitusystävän kuviteltuun tahtoon.
Kumpaakin on jo
kokeiltu lainsäädännön perusteena ja kumpikin on havaittu haitalliseksi. Juuri
tästä syystä useimmat länsimaiset valtiot ovat sekularisoituneet. Muslimimaat
tulevat vuosikymmeniä, ehkä jopa vuosisatoja, perässä. Maallistuminen tapahtuu
varmasti, eikä kehitykselle näy loppua. Ennen pitkää kaikki nykyuskonnot
häviävät maailmasta, mutta valitettavasti minä en ole enää sitä näkemässä.
Ihmiskunta saattaa tosin keksiä aivan uusia idioottimaisia uskon kohteita.
Typeryys onkin ihmiskunnan ominaisuus.
Keskustelupalstoilla
käy jatkuvaa jupinaa kristinuskon ja islamin eroista. Kun näiltä
”tosikristityiltä” kysyy, miten kristillisen teokraattinen valtiomuoto eroaa
islamilaisesta vastaavasta, vastaukset ovat täyttä diipadaapaa vailla
reaalimaailman relevanssia. Kun samat kysymyksen esittää ”tosimuslimeille”,
niin vastauksissa ei ole eroa. Taivashepun nimi on vain ero.
Kummankin
uskonnon kategoristen imperatiivien ainoa tarkoitus on vain alistaa,
nöyryyttää, sortaa ja syrjiä toisia. Mitään rakentavaa kumpikaan Lähi-idän
paimentolaisten uskomusjärjestelmä ei ole saanut aikaan, ei sitten koskaan.
Meidän
sekulaarien humanistien tehtäväksi jää osoittaa kymmenen käskyn ja Sharia-lain
haitallisuus. Hyvin olemmekin onnistuneet, mutta paljon on vielä tekemistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti