Väkivallattoman
radikaalin tehokkain vaikuttamiskeino on tottelemattomuus. Tällainen radikaali
kieltäytyy noudattamasta lakia tai muuta määräystä ennen kuin hän on tutkinut
itse lain tai määräyksen vaikutukset erityisesti omaan elämäänsä.
Ennakkoon totteleminen
jätettäköön auktoriteettiuskoisille konservatiiveille, joille auktoriteetit
muodostavat oman käyttäytymisen oikeutuksen. Tottelematon tietää, että hänen
tottelemattomuudellaan saattaa olla juridisia seuraamuksia, mutta juuri
seurausten kantaminen tekee tottelemattomuudesta ylevää toisin kuin varaukseton
alistuminen auktoriteetin vaatimaan käyttäytymiseen.
Radikaali
tottelematon pitää painetta yllä kohti haitalliseksi katsomaansa menettelyä
kohtaan. Strategia on selvitetty ennen toimintaa ryhtymistä, taktiikka taas
elää sen perusteella mitä tilanteita eteen tulee.
Tottelemattomuuden
uhka on alistaville auktoriteeteille suurempi uhka kuin tottelemattomuus itse.
Uhka aktualisoituu erityisesti silloin kun hegemoninen ja dominantti
auktoriteetti käyttää väkivalta-apparaattia tottelemattomien rankaisemiseen,
ruotuun palauttamiseen ja oikeutetun mielenilmaisun vaientamiseen.
Väkivalta-apparaatilla ei koskaan ole legitimiteettiä toimia väkivaltaisesti.
Perusteluja tottelemattomiin kohdistetulle väkivallalle kyllä löytyy, mutta
uskottavuus uppoaa jo lähtökohtaisesti.
Väkivallaton
radikalismi toimii parhaiten silloin kun radikaalit itse eivät itse ole osa
vastustettavaa suuntausta. Sisältäpäin vaikuttaminen jätettäköön
institutionaaliseen vaikuttamiseen. Tosin silloin kun instituutiot alkavat
toimia epädemokraattisesti, radikaalit ryhtyvät ulkoparlamentaariseen
vastarintaa tottelemattomuudellaan.
Väkivallattoman
radikaalin tehokkain ase on vastustajan paranoia. Radikaalin taktiikka on
vaihteleva ja dynaaminen. Vastustaja ei voi koskaan tietää, mikä on päivän
taktiikka. Tällä tavoin vastustaja voidaan pakottaa mukavuusalueensa
ulkopuolelle ja pian vastustaja tekee naurettavan virheen painon ollessa
sanalla naurettavan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti