Myös pehmeä patriarkaalisuus on tullut tiensä päähän

Toistuvasti näkee ja kuulee nillitystä siitä, kuinka patriarkaalinen perhemalli on kärsinyt konkurssin. Syy vyörytetään milloin kenenkin harteille; usein kuitenkin fiktiivisen 60-lukulaisuuden. Liberaalilla perhemallilla on kuitenkin aika pitkät perinteet.

Liberalismin pioneereista John Locke oli aikaansa edellä. Kolmesataa vuotta sitten Locke ajatteli perhettä jollain tavoin tasa-arvoisten aikuisten liitoksi, jota lapset mahdollisesti täydentäisivät. Esim. kummallakin puolisolla olisi Locken mukaan oikeus omaan omaisuuteensa. Aivoliitolla Locke katsoi myös olevan yhteiskuntaa stabilisoivan vaikutuksen.

Locken skenaariossa avioliiton tarkoitus oli lisääntyminen ja lasten sosiaalistaminen yhteiskuntaan. Locke taisi olla niitä ensimmäisiä ajattelijoita, jotka näkivät avioliiton kahden aikuisen sopimuksena.

Locke kuitenkin jätti kirjoituksissaan miehen perheen pääksi, mutta ei määritellyt täsmällisesti, mitä hän sillä tarkoitti.

Locken malli kesti 250 vuotta kunnes sekin alkoi murtua. Kun kaikki muukin asetettiin aivan aiheesta kriittisen tarkastelun kohteeksi, ei voinut välttää sitä, että perhe ja perhemalli olisi vat säästynyt kritiikiltä. Locken propagoima ”pehmeä patriarkaalisuus” oli tullut tiensä päähän.

Tasa-arvo toteutumisen kannalta Locken aikanaan liberaali näkemys osoittautui lopulta konservatiiviseksi sen suhteen mitä tuli sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Lopulta perhe lakkasi myös olemasta poliittinen yksikkö, kun naiset vihdoin saivat äänioikeuden. Lopulta ei löytynyt ainuttakaan perustetta, miksi perhemallin tulisi säilyä.