OPPOSITION RESEARCH - Jani Mäkelä

Perussuomalaisten kansanedustajista Jani Mäkelä on ollut varsin näkymätön valtakunnallisella tasolla, mutta aika ajoin Mäkelän on osoittanut piirteitä siitä, että hänellä on vaikeuksia tulla toimeen kanssaihmisten kanssa; varsinkin silloin kun joku en eri mieltä kuin hän.

Mäkelän ja pääministerin Twitter-kiista

Verkkouutiset kertoi 2.1.2018 Jani Mäkelän ja pääministeri Sipilän kiistasta.

Pääministeri oli blokannut Mäkelän Twitteristä. Tämä tarkoittaa sitä, että Mäkelä ei voinut nähdä pääministerin viestejä. Täten Mäkelä ei voinut kommentoida pääministerin viestejä Twitterissä.

Verkkouutisten mukaan Mäkelä arveli pääministerin suivaantuneen siitä, että Mäkelä oli kysynyt pääministeriltä: Aikooko pääministeri tuomita presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren kodin ikkunan rikkojat?

Tiedossa ei ole miten tilanne kehittyi tuosta pattitilanteesta.

Jani Mäkelän masinoima boikotti

Keskiviikkona 5.8.2015 kerrottiin kansanedustaja Mäkelän sosiaalisessa mediassa aloittamasta kampanjasta sanomalehti Etelä-Saimaata vastaan. Mäkelä itse kiisti masinoineensa mitään kampanjaa. Aiheesta raportoi Iltalehti.

Mäkelä kertoi lopettaneensa Etelä-Saimaan tilauksen, koska ko. lehti oli Mäkelän mielestä puolueellinen. Mäkelä jakoi sosiaalisessa mediassa linkkejä lehden asiakaspalveluun, jossa lehden tilauksen voi peruuttaa.

Mäkelä kuitenkin näytti poistaneen viestinsä.

Mäkelän mielestä Etelä-Saimaa kohtelee puolueita ja mielipidekirjoittajia eriarvoisesti. Mäkelä sanoi: Siellä oli lehdellä kaksi eri mielipidekirjoitusta. jossa haukuttiin perussuomalaisia, tämän kirjoittajan puoluekantaa ei kerrottu/…/Viimeinen niitti oli vihreiden puolueen edustajan mielipidekirjoitus, jossa perussuomalaisia haukuttiin uusnatseiksi, vaikka puolueemme johto on täysin irtisanoutunut siitä.

Mäkelän lienee aivan mahdotonta ymmärtää, että kaupallinen toimija voi itse päättää, mitä julkaisee ja mitä ei. Perussuomalaisiin kuuluu todennettavasti uusnatseja riippumatta siitä, mitä puolueen johto heistä on. Ilmeisesti Mäkelästä ja hänen edustamastaan puolueesta saa kirjoittaa vain myötäileviä juttuja.

Lopulta Mäkelä yritti vähätellä sanomisiaan: Olen kuluttajana liikkeellä.

Viikkoa aikaisemmin Mäkelä oli ajautunut kiistaan professori Teuvo Teivaisen kanssa. Teivainen on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori.

Jani Mäkelä vs. Teuvo Teivainen

Kansanedustaja Jani Mäkelä ihmetteli Ilta-Sanomien (30.7.2015) mukaan sitä, että Meillä on unelma -mielenosoitukseen ei oltu haettu viranomaislupaa. Teivaisen mukaan lupaa ei tarvita.

Teivainen: Kiinnostava kysymys lainsäätäjältä. Etkö tiedä, että Suomen perustuslaki takaa mielenosoitusoikeuden. Lupaa ei tarvita.

Jäätyään tappiolle em. debatissa Mäkelä kirjoitti Facebookissa: Budjetin valmistelu raksuttaa taustalla, ja mikä mukavaa, leikkauslistalla on myös tämän Teivaisen työnantaja.

Mäkelän toilailuja ei lievennä se, että hän myöhemmin pyysi Teivaiselta anteeksi.

Sosiaalisessa mediassa Mäkelää kritisoitiin siitä, että lainsäätäjä ei tunne perustuslakia. Mäkelä ei myöskään tuntenut eroa ilmoituksen ja luvan välillä.

Teivainen sanoi: Ilmoitus on eri asia. Sinä puhuit luvasta. Kannattaa tosiaan tutustua perusoikeuksiin.

Mäkelän mielestä väittely oli semantiikalla vatkaamista.

Teivainen vastasi Mäkelälle: Jos kokoontumisvapaus on vain semantiikalla vatkaamista, pidätkö muitakin perusoikeuksia turhana semantiikkana.

Mäkelän ja Teivaisen sanailua kommentoi myös Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Kaarlo Tuori: Meillä mielenosoitukset eivät ole luvanvaraisia. Mielenosoitusten muuttaminen luvanvaraiseksi vaatisi Tuorin mukaan kokoontumislain muuttamista ja se olisi kyseenalaista Suomen perustuslain näkökulmasta.

Mäkelän totalitarismin kaipuu tulee ilmi tästäkin kiistasta.

Mäkelä väittää olevansa äänestäjien äänitorvi

Mäkelä väitti Ylelle 27.7.2015: Kansanedustajalla on velvollisuus sanoa, mitä hänen äänestäjänsä ajattelevat.

Mäkelä jatkaa: Perussuomalaisten ohjelma kirjoitetusti kriittinen monikulttuurisuutta kohtaan ja itsekin näen hallitsemattomassa maahanmuutossa ja hallitsemattomassa monikulttuurisuudessa negatiivisia sävyjä.

Ylen mukaan Mäkelä ei ole kuitenkaan aivan niin jyrkkä kuin puoluetoverinsa Olli Immonen, jonka kirjoituksissa esiintyy kansallissosialistisia viittauksia.

Mäkelän huutelut eduskunnassa

Jani Mäkelän omassa vaalipiirissä ilmestyvä lehti, Etelä-Saimaa, kertoi 3.10.2017, kertoi Mäkelän aiheuttamasta rasistisesta välikohtauksesta eduskunnassa.

Turkkilaistaustainen kansanedustaja Oznan Yanar yritti eduskunnan kyselytunnilla saada Puheenvuoron Suomen ulkopolitiikkaa käsitelleessä keskustelussa. Etelä-Saimaan mukaan vuoro jäi saamatta, jonka jälkeen Yanar heitti kädessään olleen muistiinpanopaperin pöydälle.

Pari riviä taaempana istunut Jani Mäkelä huudahti: Kohta alkaa jihad!

Mäkelä on myöntänyt välikohtauksen.

Perussuomalaisille tyypilliseen tapaa Mäkelä uhriutuu: Hän ihmettelee ajankohtaa. Kuulemma tapaus on sovittu Yanarin kanssa. Tuolloin tapahtumista oli kulunut vuosi. Mäkelä sanoo, ettei Yanarinkaan käytös ollut kiitettävää.

Etelä-Saimaan mukaan Mäkelä on kansanedustajista yksi ahkerimpia sosiaalisen median käyttäjiä: Yhteisöpalvelu Twitterissä Mäkelä kommentoi maailman menoa usein samassa hengessä kuin eduskunnassa Yanarille.

Mäkelän perhearvojen myrkyllisyys

Uuden Suomen Puheenvuorossa 26.3.2018 Mäkelä julkaisi kirjoituksen, joka oli otsikoitu: Perinteiset arvot perhepolitiikkaan.

Perhepolitiikasta ja sitä sivuavista aiheista on tullut perussuomalaisten mieliaihe maahanmuuton lisäksi. Kukaan ei vain koskaan kerro mitä ovat perinteiset arvot tai perhearvot.

Mäkelä: Olen perinteisen perhemallin ja ydinperheen kannalla…Monesti perheen perustaminen riittävän nuoressa iässä on kiinni arkisista asioissa.

Toisaalla Mäkelän laukoo: Yhteiskunnan rooli on tarjota erilaisia vaihtoehtoja, ei paimentaa aikuisia ihmisiä. Samanaikaisesti Mäkelä kuitenkin vaatii yhteiskuntaa paimentamaan aikuisia ihmisiä lisääntymään nuorella iällä

Mäkelän EU-vastaisuus

Eduskunnan suuren valiokunnan jäsenenä Mäkelä ajoi Suomen ja suomalaisten vastaisia asioita. Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan Jani Mäkelä viittaa 21.3.2018 annettuun lausuntoon, johon perussuomalaiset ovat kirjanneet eriävän näkemyksen.

Seuraavassa kyseisestä eriävästä mielipiteestä muutama poiminta:

1. Ideologisista syistä Mäkelä vastustaa EU:n ja EMUN syventämistä.

2. Perussuomalaiset eivät näe tarpeellisena Unionin vaikutusvallan ulottamista arvopolitiikan ohjaamiseen tai mielipidevaikuttamiseen. (Mäkelä ei kuitenkaan kerro edes päällisin puolin, mitä tuo tarkoittaa.)

3.  Mäkelä vastustaa uusia ympäristövelvoitteita Suomelle.

4. Mäkelä kannattaa liittoutumista eräiden Euroopan uusfasististen puolueiden kanssa.

Muita Mäkelän perusteettomia näkemyksiä Euroopan Unionista

Mäkelä kyseenalaistaa Suomen EU-jäsenyyden laillisuuden. Tämä on toistuva perussuomalaisten esittämän väite.

Mäkelä väittää, että Suomen on oltava maa, jonka jokainen suomalainen tuntee olevansa myös hänen asiallaan. (Uusi Suomi, Puheenvuoro 23.11.2017) Muutamaa kuukautta myöhemmin, 22.3.2018, Mäkelä kritisoi Uuden Suomen Puheenvuorossa suomalaista hymistelevää konsensushenkisyyttä syyllistyttyään siihen itse.

Mäkelä ennakoi perussuomalaisten hajaannusta

Mäkelä kirjoitti Uuden Suomen Puheenvuorossa 24.5.2017 seuraavasti:

Perussuomalaisten on jatkossa puolustettava omia. Puolueeseen pesiytyneestä toverituomioistuinmentaliteetista on päästävä eroon. Nyt välillä tuntuu, että mihin me enää vastustajia tarvitsemme, kun omat tuomitsevat kovimmin. On jopa kuultu uhkauksia erota puolueesta, jos epämieluinen ehdokas tulee valittua puheenjohtajaksi – käsittämätöntä!

Aikaisemmin Jani Mäkelä oli ilmoittanut olevansa käytettävissä puolueen varapuheenjohtajaksi,

Mäkelän koominen kirjallinen kysymys valtiontukea saavien yhdistysten laillisuusvalvonnasta

Kysymyksen ensimmäinen virke kertoo oleellisen:

Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö oli maksanut satojentuhansien eurojen suuruiset tukirahat Suomen islamilaiselle neuvosto ry:lle vuosina 2007-2014.

Uuden Suomen Puheenvuorossa 28.4.2017 Mäkelä kommentoi omaa kirjallista kysymystään: Järjestelmässä on paljon korjattavaa ja ainakin omasta mielestäni paljon tukia joille löytyisi parempaakin käyttöä. Mäkelä ei kuitenkaan esitä asiasta enempää vaan lukija jää avoimeksi, mitä Mäkelä tarkoittaa ja mihin pyrkii.