Vappupuheet

Poliitikot ovat nyt pitäneet vappupuheensa. Mitään järisyttävää ei taaskaan kuultu. Ainoa mielenkiintoinen esitys oli siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon; tai siis ne siirtyvät, jotka vielä käyvät töissä ja kohta eivät enää hekään.

Nykyinen hallitus samoin kuin edellinen ja sitä edellinen ovat heikentäneet oloja niin paljon, ettei työ ole mitenkään houkuttelevaa. Tuloerot uhkaavat karata käsistä ja se on nähty mihin sellainen muutos johtaa. Yhdysvalloissa jo 40 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alla tai lähellä sitä. Uusi kurjalisto on syystä vihainen ja tällaista kurjalistoa havitellaan Suomeenkin.

Vappu olisi ollut oiva hetki hallituksen vastaisille mielenosoituksille, eikä siinä olisi tarvittu edes muinaisen työväenliikkeen masinoimien vappumarssien kaltaisia joukkoesiintymisiä. Olojen kurjistuminen koskee suurta osaa väestöstä ihan poliittisesta vakaumuksesta riippumatta. Yhdysvalloissa sentään May Day sai väen mielenosoituksiin, vaikka Vappu ei ole siellä mikään merkittävä juhlapäivä. Se on päivä muiden päivien joukossa, mutta tällä kertaa nyt kuitenkin nähtiin amerikkalaista joukkovoimaa.

Ehkä Vappu meni vihaisilla suomalaisilla krapulaa parannellessa tai muissa hulinoissa. Tai sitten Suomessa ovat asiat monen mielestä vielä hyvin. Sitä kyllä sopii epäillä ja taas kerran syyttävä sormi osoittaa persuja ja melkein samassa määrin kepuleita ja kokkareita. Sivistysporvaristo on nykyään vain luku historian kirjoissa.

Nähtäväksi jää saammeko vielä tänä vuonna seurata vaatimuksia oikeudenmukaisemmasta tulojaosta ja liberaalimmasta lainsäädännöstä. Ehkä tähän päästään heittämällä persut ulos hallituksesta ja samassa yhteydessä vaihtamalla kepuleiden ja kokkareiden koko ministerikööri.

Kuinka vittuuntuneita ihmisten täytyy olla ennen kuin he lähtevät kaduille?