Politiikantutkija
Aini Linjakumpu jatkaa tutkimuksiaan koskien lestadiolaisia. Tällä kertaa
Linjakumpu tarkastelee lestadiolaisten taloudellisia verkostoja
uutuuskirjassaan Vanhoillislestadiolaisuuden
taloudelliset verkostot.
Linjakumpu
väittää, että lestadiolaismafiaa ei ole. Minä taas väitän, että on.
Lestadiolaismafiasta olen kirjoittanut tässä blogissa mm. 1.1.2017, 10.2.2017, 10.6.2017,
20.11.2016.
Lestadiolaisten
eri organisaatiot toimivat kuten mafia, vaikka Linjakumpu puhuu pelkistä
verkostoista. Yritystoiminnassa erilaiset verkostot saattavat olla jopa
hyödyllisiä, mutta näin ei ole koskaan sellaisten verkostojen kohdalla, joissa
taustalla vaikuttavat uskonnolliset motiivit ja uskonnolliset motiivit ovat aina
poikkeuksetta rikollisia, sillä ne perustuvat kiristykseen, korruptioon ja
epärehelliseen kaupankäyntiin.
Suomen
yrittäjien toimitusjohtaja, lestadiolainen Mikael Pentikäinen, yrittää
puolustella Iltalehdessä lestadiolaismafian
toimintaa. Pentikäinen väittää lestadiolaisten olevan poikkeuksellisen yritys-
yrittäjämyönteisiä. Minä taas väitän lestadiolaisten yritystoiminnan olevan
poikkeuksellisen rikollista.
Lestadiolaiset
pyörittävät monia rakennus- ja remonttifirmoja. Lestadiolaiset omistajatahot
altistavat samaan herätysliikkeeseen kuuluvan duunariremmin hyväksikäytölle.
Kaikkea hyväksikäyttöä voidaan perustella sopivilla sitaateilla Raamatusta.
Rakennusalalla
tapahtuu kaikenlaista kuittikikkailua, eikä ole mitään syytä olettaa,
etteivätkö lestadiolaiset harrastaisi samaa kikkailua. Minä rohkenen väittää,
että lestadiolaisten firmoista löytyy enemmän talouskällejä kuin muista
vastaavista yrityksistä.
Kristinusko
on silkkaa mafiatyylistä rikollisuutta, jota lestadiolaiset ajavat
yritystoiminnan varjolla. Usko lamaannuttaa kaiken ajattelun ja tuhoaa
moraalin, olipa lestadiolainen tai jonkin muun kuppikunnan uskova.
Olisi
jo korkea aika toimittaa kaikissa lestadiolaisten yrityksissä
erityistilintarkastus. Källit tulisi saattaa kaiken kansan ihmeteltäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti