Uudestisyntynyt
professori loukkaa lasten ja nuorten tiedonintressiä esittämällä, että Jumala
ja Raamattu ovat luotettavia tiedon perusteita. Näin ei tietenkään ole:
Jumalasta ei ole luotettavaa todistetta ja Raamattukin on vain muinaista
mytologiaa. Tämä taas on fakta.
Puolimatka
ulottaa tiedonintressin loukkaukset varhaiskasvatuksesta koulumaailmaan
vaatimalla luomisoppia, kreationismia sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa
uskonnollista hölynpölyä opetettavaksi oikean tieteellisen tiedon rinnalla. Lapset ja nuoret ansaitsevat tutkittu
ja todennettua tietoa uskomusten sijaan. Vain tiedon avulla voidaan tehdä
järkeviä päätöksiä.
Ei tästä ole
kovinkaan montaa vuosikymmentä, kun jumallista ilmoitusta pidettiin
opetushenkilökunnankin taholta tietona: sellaista ainakin tarjottiin
oppilaille. Sittemmin opettajien koulutus on tässäkin asiassa parantunut.
Lapsia ja nuoria ei enää voi sumuttaa uskomaan satuihin ja tarinoihin faktoina.
Lapset ja nuoret ovat niin fiksuja, että heitä ei voi kusettaa ihan miten
sattuu. Asiat on perusteltava ja ne on perusteltava tavalla, jonka totuusarvon
voi todentaa.
Puolimatka
ulkoistaa tiedon jollekin ulkoiselle entiteetille, jota hän kutsuu Jumalaksi.
Täten ilman Jumalaa ei voi olla tietoa ja tiedon luotettavuuden takaa juuri
jumala. Argumentti ei kestä. Päättelyyn ei tarvita jumalaa ja päättelyn
johdosta tehtyjen johtopäätösten oikeellisuutta ei takaa mikään jumala. Jokin
on totta riippumatta jumalasta.
Puolimatkan
argumentit sisältävät argumentin, että rationaalinen järki tuottaa luotettavaa
tietoa. Rationaalinen päättely on tuottanut sellaisen luotettavan
johtopäätöksen, että Jumalaa ei ole olemassa eikä tietoa tuota yksikään
jumalallinen ilmoitus tuota luotettavaa tietoa. Tässä vaiheessa Puolimatka
joutuu perääntymään argumenttiin, että Jumalan eksistenssi on perusolettamus,
eikä Jumalan olemassaoloa tarvitse todentaa. Perusolettamus ei kuitenkaan ole
tietoa, parhaimmillaankin se on hypoteesi, jota taas voidaan testata.
Miten
Puolimatkaa vakuutta lukijan/kuulijan siitä, että mitään mitä hän sanoo, tulisi
pitää totena? Niinpä Puolimatkalla ei ole mitään todennettavaa perustetta,
jolla hän saisi lukijan/kuulijan vakuuttumaan omista horinoistaan.
Minä esitän
nollahypoteesin H(0): jumala ei tiedä mitään.
Puolimatkan
tehtäväksi tulee falsifioida nollahypoteesi osoittamalla todennettavalla,
testattavalla ja luotettavalla tavalla, että jumala tietää jotakin.
Siitä sitten
kumoamaan nollahypoteesiani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti