tiistai 28. marraskuuta 2017

Kaljaa, leipää ja sirkushuveja työttömille



Harvoin olen ollut mistään samaa mieltä kansanedustaja Juhana Vartiaisen kanssa, mutta nyt olen.

Viime viikolla Vartiainen esitti, että Suomen sadoista tuhansista työttömistä vain noin 40 000 on millään tavoin työllistettävissä. Tästä aiheesta olen kirjoittanut tässä blogissa useasti.  Nyt on vain ratkaistava miten tuon muun joukon toimeentulo ja hyvinvointi turvataan. Siihenkin on jo olemassa relevantteja ratkaisumalleja, mutta toistaiseksi ne eivät ole saaneet juurikaan huomiota ja kannatusta vallitsevassa oikeistolaisessa ilmapiirissä.

Nykyinen hallitus aina pääministeriä myöten vaikeroi sen kanssa, että työllisyysastetta ei saada sitten millään nostettua reilusti yli 70 prosentin.

On kehitetty kaikenlaista tilastokikkailua, jolla työttömyyslukuja saadaan kaunisteltua, mutta työllisyysasteeseen sillä ei ole juurikaan vaikutusta.

Ongelma ei edes ole työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelma. Tietenkin tällainen ilmiö voidaan esittää ongelmana, mutta reaalimaailman relevanssia sillä ei ole.

Kuntouttava työtoiminta pitkäaikaistyöttömille se vasta koomista onkin. Mitkään sen kaltaiset teot eivät nosta työllistymisastetta; korkeintaan saavat lyhyellä tähtäimellä tilastot näyttämään hieman paremmilta.

Muuntokoulutuskin on sinänsä aivan turhaa. Nekin tiedot ja taidot vanhenevat entistä nopeammassa tahdissa. Muuntokoulutusta seuraisi siten aina uusi muuntokoulutus, joka sekin olisi pian ajastaan jäljessä.

Ratkaisu ei myöskään ole työn teettäminen olemattomalla korvauksella. Jos joku ylipäänsä tekee töitä, palkan on oltava riittävä kohtuulliseen toimeentuloon. Työttömät eivät saa olla mikään ilmainen työvoimareservi.

Nykyisen uusliberalistinen talouspolitiikka Suomessa on kopioitu paljolti Yhdysvalloista, eikä se ole mikään meriitti. Amerikassa jopa 40 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä tai hyvin lähellä köyhyysrajaa. Tässä piilee aina uuden feodaali-yhteiskunnan vaara.

Suomessa olisi jo korkea aika hyväksyä realiteetit ja lopettaa työttömien syyllistäminen. Viime kesänä oli puhetta ns. ideologisista työttömistä. Tämä on askel oikeaan suuntaan, kuten on myös nyt käynnissä oleva perustulokokeilu. Perustulokokeilun summat ovat vain täysin riittämättömiä kohtuulliseen toimeentuloon.

Kaljan juominen sohvalla on aivan yhtä arvokasta kuin niskalimassa puurtaminen, varsinkin kun tuo puurtaminen ei paranna puurtajan asemaa millään tavoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti