Viikko sitten pohdin kysymystä siitä, kuinka
evankelikaaliset kristityt ovat hylkäämässä liikkeensä, koska heidän
uskonsuuntauksestaan on tullut synonyymi Trumpin edustamalle uskonnollisen
oikeiston tukemalle poliittiselle suuntaukselle.
Selvyyden vuoksi on syytä erottaa
evankelisuus ja evankelikaalisuus. Yhdysvalloissa evankelisuus tarkoittaa
suunnilleen samaa kuin Suomessakin. Evankelikaalisuus taas viittaa kristinuskon
politisoituun virtaukseen sellaisena kuin erityisesti etelän baptistit sitä
ajavat.
Tässä blogissa on moneen kertaan ollut
puhetta Frank Schaefferista. Tämä siitä syystä, että hänen isänsä, Francis
Schaeffer, oli tuon evankelikaalisen uskonnollis-poliittisen ideologian
pääideologi. Jokainen Francisin ajatus on pantu lähes sellaisenaan täytäntöön
republikaanien kristofasistisen siiven toimesta. Francis oli ainakin
kirjoitustensa mukaan vankka teokratian kannattaja.
Francisin poika Frank on taas ollut paljon esillä
viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, koska hän on sanoutunut jyrkästi irti
isänsä alkuun panemasta evankelikaalisesta politiikan ja uskonnon symbioosista.
Frank on toistuvasti ruoskinut itseään television puheohjelmissa, sillä hän oli
isänsä tärkeimpiä avustajia ja täten oli mahdollistamassa nykyistä tilannetta,
jossa sekä politiikasta ja uskonnosta että niiden yhdistelmästä on tullut
tappavan myrkyllistä juuri sellaisena kuin se nykyään ilmenee republikaanien
menettelytavoissa.
Lauanataina 11.11.2017 Frank Schaeffer oli
yksi vieraista Joy Reidin MSNBC:n ohjelmassa AM Joy. Aiheena oli viikon
puheenaihe: Alabaman senaattoriksi on pyrkimässä evankelikaalinen Roy Moore,
jonka epäillään syyllistyneen pedofiliaan. Aihe on vakava, sillä Moore on
pitkästä aikaa poliitikko, jonka epäillään syyllistyneen niin irvokkaaseen
tekoon kuin lasten lähentelyyn.
Moore kuitenkin nauttii laajaa luottamusta
fanaattisimpien kannattajiensa keskuudessa. Haastattelututkimuksen mukaan he äänestäisivät
Moorea vaikka hänen kohdistuneet epäilyt olisivatkin totta. Se kertoo paljon
siitä, mitä evankelikaaliset ajattelevat moraalista.
Tähän juuri Frank Schaeffer puuttui. Evankelikaaliset
republikaanit edustavat kaikkea sitä, mikä uskonnossa ja siitä johdetussa
poliittisessa toimintaohjelmassa on vikana. Raamatulla perustellaan mitä
tahansa epäeettistä ja moraalitonta tekoa ja sellaisia tekoja pidetään vielä
moraalisesti oikein esimerkillisinä. Frank Schaefferilla on kompetenssia esittää
kritiikkiä tuota kristofasistista suuntausta kohtaan, sillä hän oli yksi sen
varhaisimmasta demagogeista.
Frank myös pahoitteli sitä, että uskonnosta
ja politiikasta on molemmista tullut heimoajatteluun nojaavia dogmeja. Oman
heimon selviä väärinkäytöksiä ei haluta edes nähdä, eikä väärinkäytöksiä haluta
korjata. ”Heimo ennen kaikkea muuta” -ajattelu vallitsee erityisesti
evankelikaalisten parissa. Tähän liittyy myös evankelikaalisten pakkomielle
siitä, että he olisivat jollain tavoin vainottuja ja tämän perusteella he
sitten uhriutuvat. Jyrkimmät evankelikaaliset ovat ryhtyneet myös vastaiskuihin
ja silloin on aina tullut ruumiita.
Evankelikaalisuus on uskontoon ja
polittikaan perustuvaa kiihkoilua, rasismia, misogynia, sairasta
patriarkaalisuutta, riistoa, sortoa, syrjintää., korruptiota…lista on todella
pitkä ja Frank Schaeffer kävi AM Joyssa koko listan läpi. Se lista oli todella
karu.
Frank Schaeffer oli kuitenkin toiveikas
tulevaisuuden suhteen. Kalifornia on suuntautumassa kohti liberaalia
demokratiaa, joka muistuttaa jonkin verran Pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Isoonkin maahan mahtuu vain yksi puheenaihe
kerrallaan. Viime päivinä se on ollut Roy Moore.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti