Jumalan psyyke romahti

Murhajumalan analyysi ei takuulla ollut riittävä vakuuttamaan kovapäisimpiä lukijoita, kuinka paha, ilkeä ja vihamielinen Jahve on. Alter egojahan Jahvella riittää. Tällä kertaa keskityn käsittelemään Jahven väkivaltaisten manifestaatioiden asemesta Jahven ”inspiroimia” profeettoja ja muita hämäriä heppuja. Niitäkin Raamatussa riittää. Tällaisia Jahven alter egoja ovat lapsellinen persoonallisuus, tarve uhkailuun ja luomakunnan synkkä tulevaisuus kaikkeen kyrpiintyneen ja vittuuntuneen Jahve takia.

Montaa inhimillistä piirrettä voidaan tarkastella sen perusteella mitä ihmiset sanovat ja tekevät. Samaa metodia voidaan soveltaa myös jumalaan. Mielenkiintoiseksi tämän lähestymistavan tekee se, että jumala ei ole kovinkaan looginen. Toisaalta jumalahan on ihmisten tekosia eikä päinvastoin. On kuitenkin syytä tarkastella, mitä Jahve itse sanoo persoonallisuudestaan, ja mitä ihmiset sanovat siitä. Johtopäätös on jo tässä vaiheessa se, että jumalan puheesta emme voi oppia mitään. Voimme vain tarkastella kuinka ihmiset ovat muovanneet jumalan persoonaa.

”Mutta Joosua sanoi kansalle: "Ette te pysty palvelemaan Herraa! Herra on pyhä Jumala, hän on kiivas Jumala, joka ei anna anteeksi teidän rikkomuksianne eikä syntejänne.” (Joosua 24:19)

Kiinnitä huomiotasi siihen, että jumala tulee mustasukkaiseksi, jos ihminen – sinä tai minä tai ihan kuka tahansa – ei kiinnitä häneen tarpeeksi huomiota; varsinkin silloin kun pidämme muita jumalia parempina kuin maanista murhaaja-Jahvea. Jos syyllistyt pieneenkin lipsumiseen, niin Jahvehan saa siitä taas kerran paskahalvauksen. Suhteutettuna inhimilliseen ympäristöön huomataan Jahven käyttäytymisen muistuttavan pilalle hemmotellun kakaran käytöstä. Vanhassa Testamentissa Jahve ei oikein osoita aikuismaisia piirteitä. Lopulta tämä Uudessa Testamentissa aika hiljaisena pysyvä kosminen tyranni antaa anteeksi ihmisen hölmöilyt, vaikka Jahve on kaiken hölmöilyn masinoinut omalla mielipuolisella käytöksellään.

Uuden Testamentin luojahahmoon on ladattu ”miellyttävämpiä” attribuutteja kuin Vanhan Testamentin vastaavaan. Ehkä tästä syytä kristityt pyrkivät markkinoimaan tätä Uuden Testamentin kevyempää versiota. Samasta häijystä kusipäisestä hepusta siinä kuitenkin on kysymys. Raamatun ristiriidat leviävät vaan entistä leveämmiksi.

”Hän on armollinen tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta. Lapset ja lastenlapset aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka hän panee vastaamaan isiensä pahoista teoista." (2. Moos. 34:7) Vanhaa Testamenttia lukiessa on huomioitava, että Jahve toistuvasti rankaisee temaattisesti lapsia esi-isiensä rikkomuksista. Jos tämä ei sinällään ole jo riittävän pahaa, niin Jahve aiheuttaa harmia ja haittaa niille, joita hän rakastaa. (Hepr. 12:6) Jahvea vastaan kertyy koko ajan lisätodisteita siitä, että hän ei todella halua pelastaa kaikki ikuiselta kiroukseltaan. Samaan tapaan mielipuolinen Jahve lähetti oman poikansa kidutettavaksi ja tapettavaksi ristillä, jotta jonkun muun synnit tulisivat hyvitetyksi. Jahve ei vaan osaa eikä uskalla kantaa henkilökohtaista vastuutaan. Jahve paikka olisi ehdottomasti hullujenhuoneen suljetulla osastolla sotarikosoikeudenkäynnin jälkeen.

Jahve myös haluaa kristittyjen kärsivän koko elämänsä. (1. Piet. 4:12-19) Miksi Jahve ei tee elämästä vähemmän piinaavaa, jotta Jahven tahdon mukainen elämä olisi edes vähän houkuttelevampaa ei-uskoville?

Jahve menee jopa niin pitkälle, että asettaa ihmiselle monetaarisen arvon. (3. Moos. 27:1-8) Tämä on taas yksi esimerkki lisää siitä, kuinka jumala ei välitä paskan vertaa luoduista. Vaikka ihminen ei ole kaikkivoipa ja kaikkitietävä, niin todella harva ihminen edes yrittää asettaa ihmisen elämälle rahallisen arvon. Ihminen ei ole juuri paskankaan arvoinen jumalalle. Näin voi päätellä siitä, kuinka kevyin perustein Jahve teurastaa ihmisiä Raamatussa.

Jobin kirja ja vasta outo kirja onkin ja oudossa paikkaa. Monet kristityt väittävät, että Jobin kirja on otettava kirjaimellisesti, eikä suinkaan vertauskuvallisesti. Tämä se vasta sekopäistä onkin. 

Jobin kirja kertoo ”parhaimmillaankin” vain primitiivisestä ajattelusta, ja siitä kuinka primitiivinen ajattelu tuottaa vielä primitiivisemmän jumalan. Tragikoomisessa kertomuksessa Jahve antaa Saatanan käyttää aika mielikuvituksellisia kidutusmenetelmiä Jobia vastaan. Jahve motiivi ilmeisesti oli se, että hän halusi osoittaa Saatanalla, että vaikeuksista huolimatta Job ei kiroa jumalaa. Mitä järkeä tässä on? Jahven pullistunut ego saa hänet katselemaan, kun hyvää miestä kidutetaan sen takia, että hänen on tällä tavoin osoitettava Saatanan voimien vähyys Jahven voimiin verrattuna.

Psalmien kirjoittajat puolestaan usein glorifioivat Jahven häijyt teot. Jahvea ylistetään siitä kuinka häneltä saadaan tieto vihollisen tappamiseksi. (18:34-42) Jahvelta tulee myös tieto siitä, kuinka murskata ihmiset, jotka nyt eivät vaan satu palvomaan häntä. (2:9) Psalmien kirjoittajat myös ihastelevat sitä, kuinka Jahve suunnittelee polttavansa kaiken (21:9-10) ja tappavansa kaikki esikoiset Egyptissä (135:8, 136:10). Psalmien kirjoittajat ylistävät Jahvea siitä, että hän panee ei-uskovat vastustajat palasiksi. (50:22) ja tekee toisuskoisten teurastuksesta spektaakkelin. (52: 2-7) Kuka ylistäisi tällaista julmuutta muuten kuin kerätäkseen taivaspisteitä pelkästä pelosta? Tämä muistuttaa Saddam Husseinia heinäkuussa 1979, kun hän alkoi lukea listaa teloitettavaksi joutuvista pettureista. Koska yleisö ei halunnut olla noiden teloitettavien joukossa, he näkyvästi ja äänekkäästi osoittivat lojaalisuuttaan Saddamille. Metodi toimi silloin ja se näytti toimineen vuosisatoja aikaisemmin. 

Luonnos taivaspaikasta löydetään vasta Uudesta Testamentista, mutta taivaspaikan lunastamisen metodit ovat nekin kiistanalaisia ja ristiriitaisia. Useimmat kristityt ilmeisesti uskovat siihen, että joku palaa ikuisessa tulessa, jos ei hyväksy Jeesusta henkilökohtaisena vapahtajanaan. (Mark. 9:42-48) Jos oletamme, että tämä uskomus pitää paikkansa, niin esimerkiksi muslimit ovat menossa pää edellä helvettiin monen, monen muun ihmisryhmän kanssa. Tosin muslimien päähän on taottu aivan toisenlainen näkemys asiasta. 

Jahven ja kaikkien muiden jumalien mykkyys näiden asioiden suhteen osoittaa, että he eivät välitä paskankaan vertaa tai heitä ei yksinkertaisesti ole olemassa.