Amerikan uskonnollisen oikeiston sekopäät tulivat ulos kaapista

Uskonnollista oikeistoa syytettiin vuosien ja vuosikymmenten ajan siitä, että he olisivat kaapissa olevia teokraatteja. Uskonnollinen oikeisto tietenkin kielsi tällaisen tulkinnan omista motiiveistaan. Kaapissa ollessaan he kuitenkin toimivat systemaattisesti teokratian puolesta.

Donald Trumpin valinnan myötä uskonnollinen oikeisto tuli kaapista juhlimaan riemuvoittoaan. Sinänsä nuo juhlat ovat aika huvittavia. Kristinuskon ja muidenkin uskontojen merkitys on vähenemässä myös Yhdysvalloissa, hitaasti mutta kuitenkin. Yhä harvempi ihminen identifioi itsensä mihinkään uskontoon kuuluvaksi. Samaan aikaan uskonnollisen oikeiston teokraattinen evankelikaalinen fundamentalismi on vahvempi kuin koskaan valtion hallinnon tasolla. Tässäkin asiassa USA on kenties polarisoituneempi kuin kertaakaan historiansa aikana.

Amerikkalainen versio fundamentalismista on hyvinkin erilainen kuin eurooppalainen vastineensa. Euroopassa fundamentalismi on kaiketi enimmäkseen ns. raamatullista fundamentalismia, kun Yhdysvalloissa fundamentalismi nykyään tarkoittaa kristinuskon politisoitua versiota kyseistä uskosta. Amerikassa fundamentalismista on tullut evankelikaalisuutta ja päinvastoin.

Oikeastaan kaiketi pitäisi puhua kristillisestä konservatismista, sillä silloin ei tarvitse erotella fundamentalismi ja evankelikaalisuutta. Ne ovat eri asia, mutta kristillisen konservatismin kontekstissa niitä voi käyttää synonyymeina, eikä silloin mene edes pahasti metsään, ei ainakaan rytisten.

Tämän amerikkalaisen poliittisen ja uskontopoliittisen suuntauksen tyypillisin edustaja on varapresidentti Mike Pence. Donald Trump on vain hyödyllinen uskonnollisen oikeiston työrukkanen, joka oman etunsa nimissä ajaa siinä sivussa uskonnollisen oikeiston agendaa. Kaikilla tässä kappaleessa mainituilla instansseilla ihanteellisin hallitusmuoto on jonkinlainen totalitaristinen hallinto.

Trumpissa kulminoituu uskonnollisen oikeiston vihainen etnonationalismi, vaikka suuntauksesta löytyy myös yksittäisiä henkilöitä, jotka edustavat näkemystä, jonka mukaan USA:n on oltava eturintamassa rakentamassa globaalia kristillistä maailmanhallitusta. Tällaisen suuntauksen edustajien pikku-pioneeri on Pat Robertson, yksi TV:n uskonnollisen oikeiston tärähtäneimmistä sekopäistä.

Uskonnollinen oikeisto on vuosia ylpeillyt moraalisella ylivoimallaan ja sitten heidän edustajansa näkyvimmällä mahdollisella paikalla on kaikkea muuta kuin korkean moraalin omaava henkilöä. Tästä huolimatta uskonnollinen oikeisto tuskin tulee hylkäämään Trumpia, koska presidentti ajaa mallikkaasti heidän asiaansa; asiaa joka vie maan 1800-luvun moralismiin ja tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä moraalin kanssa. Moralismi ja moraali ovat aivan eri asioita

Kun ”autenttista uskoa” yritetään ujuttaa politiikkaan niin nämä ”oikeat tosiuskovat” mielellään väittävät kuvittelemansa autenttisen uskon olevan relevantti ja validia peruste esim. lainsäädännölle. Fundamentalismi, joka käytännössä tarkoittaa uskonnolliseen vakaumukseen perustuvaa harvainvaltaa, on poliittisen vaikuttamisen yhteydessä yritetty häivyttää erilaisiin sosiaalipoliittisiin ohjelmiin. Nämä ohjelmat hyvin harvoin parantavat kansalaisten hyvinvointia. Sen sijaan ne tavoittelevat tietyn kuppikunnan oikeutta valtaan, jonka perusteella juuri tuon kuppikunnan ”oikeaa” uskoa tulee muiden kunnioittaa.