Kun keskiluokka
kurjistuu, niin tuon väestöryhmän keskuudessa lisääntyy taipumus kaikenlaiseen
maagiseen toiveajatteluun.
Arvelen, että
kurjistuva keskiluokka on niitä innokkaimpia homeopatian, vuorikristallien ja
yksisarvishoitojen harrastajia. Kun jalkapohjaan laittaa yöksi detox-laastarin,
niin aamulla on jo laihtunut ja masennuskin on poissa.
Hypoteesini on,
että kun yhden sortin maaginen toiveajattelu – kristinusko – on kärsinyt
tappioita kaikilla rintamilla, niin toiveajattelun tarpeen on täyttänyt muu
hömppä. Hömppäähän se kristinuskokin on.
Siirtymä ei
kuitenkaan ole yksioikoinen. Tässä välissä oli monta vuosikymmentä aikaa,
jolloin keskiluokan suhteellinen osuus väestöstä kasvoi samalla kun keskiluokan
vauraus kasvoi. Tällöin keskiluokan taipumus maagiseen toiveajatteluun väheni.
Tällä
vuosituhannella keskiluokka on alkanut kurjistua ja samanaikaisesti keskiluokan
taipumus kaikenlaiseen hömppään on jälleen kasvanut. Enää ei sentään välttämättä
käännytä näkymättömien taivasukkojen puoleen. Nyt harrastetaan konkreettista
hömppää.
Keskiluokan
kurjistuminen ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Yhdysvalloissa keskiluokan
kurjistuminen alkoi jo Gerorge W. Bushin presidenttikausilla ja on koko ajan
kiihtynyt. Tästä amerikkalaiset saavat kiittää persiilleen mennyttä
talouspolitiikkaa. Tässä asiassa ei amerikkalaisista kannattaisi ottaa oppia.
Kun hömpästä
puhutaan, niin kerran minäkin esitän salaliittoteorian: keskiluokan
kurjistaminen on kristittyjen piirien evankelioimisen tapa. Kun keskiluokka
kurjistuu, niin kristilliset piirit arvelevat ihmisten kääntyvän taivashepun
puoleen. Vielä kun hallituksen SSS-troikan jäsenistä kaksi on uskovia, niin
keskiluokan kurjistaminen on heidän uskonnollisen piiloagendansa mukaista.
Millään muualla
ei ole väliä kunhan vain maagisesti uskoo taivasheppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti