Merkittävin
suomalainen raamatuntutkija Heikki Räisänen kuoli muutama päivä sitten. Olen
lukenut kolme Räisäsen kirjoittamaa kirjaa, Tuhat
ja yksi tulkintaa: Luova näkökulma Raamattuun (1989), Rosoinen Raamattu (2006) ja Mitä
varhaiset kristityt uskoivat (2011).
Räisänen taisi
olla persoonana melko originelli ihminen, mutta tämä ei millään tavoin vähennä
hänen arvoaan tutkijana. Räisäsen tutkimukset olivat aikanaan huippututkimusta.
Jotakuinkin kaikki varteenotettavat tutkijat ovat päätyneet lähes samanlaisiin
johtopäätöksiin.
Räisänen oli
siitä rehellinen raamatuntutkija, että hän kulki sinne minne todistusaineisto
hänet johti ja todistusaineisto johti Räisäsen kyseenalaistamaan Raamatun
jumalallisen alkuperän. Räisäsen Raamattua koskevat populaariteokset ovat
kiinnostavaa luettavaa ateistillekin.
Räisänen
tietenkin suututti kaikkein fundamentalistisimmat kristityt, eikä suuttumus
näytä hellittävän Räisäsen kuolemankaan jälkeen. Räisänen onnistui osoittamaan,
että fundamentalistinen lukutapa on perusteeton: Raamattu on ihmisten
kirjoittama kirja ihmisille, Fundamentalistista lukutapaa voi kutsua vaikka
”kristallipallohömpäksi”. Jotkut kirjoittivat jotain ja myöhemmin juttuja
alettiin pitää jollain tavalla ja jostain syystä ”pyhinä”. Räisänen osoitti,
että tällainen lukutapa ei perustu väitteiden totuuteen.
Räisänen ei
tietenkään ollut ensimmäinen raamattukriitikko, mutta Suomen mittakaavassa
ehdottomasti merkittävin.
Vartija-lehden muistokirjoituksen voi
lukea tuolta:
Valaiseva Heikki
Räisäsen haastattelu on luettavissa tuolta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti