Aito Avioliitto ry kiukuttelee Opetushallitukselle

Ystäväni I.S. pyysi minua julkaisemaan seuraavan kirjoituksen tässä blogissa. En kysynyt miksi. Koska kirjoitus sopii tämän blogin teemaan, niin tässä on IS:n kirjoitus.

Aito Avioliitto ry kiukuttelee, ei pelkästään tasa-arvoista avioliittolakia vastaan, vaan nyt myös Opetushallitusta vastaan. Kaikki tämä parran pärinä vain yhden sanan – sukupuoli – takia. Jollain viistolla tavalla Aito Avioliitto onnistuu yhdistämään sanan sukupuoli pelkkiin sukupuolielimiin. Oikeasti sukupuolielimet ovat yksi sukupuolisen identiteetin osa, mutta käsitteen sukupuoli alaan kuuluu paljon muitakin määrääviä tekijöitä. Tämä ei taas millään mahdu Aito Avioliitto aktivistien kapea-alaiseen ajatteluun.

Allekirjoittaneet, Uuden Suomen blogistinakin kunnostautunut Timo Lehtonen ja yhdistyksen melko tuore puheenjohtaja Susanna Koivula tekeytyvät tarkoituksellisesti typeryksiksi tai sitten he ovat oikeasti sellaisia.

Oppaassa käytetty ilmaus ”sukupuolten tasa-arvo” on tarkoittanut yleisessä kielenkäytössä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

Kieli kokonaisuudessaan, sanojen merkityssisällöt, käyttötavat ja monet muut kieleen liittyvät seikat muuttuvat. Ne eivät ole mitään monoliitteja. On pelkästään ilahduttavaa, että kieltä käytetään, kuten sitä nykyisessä Suomessa käytetään.

Käsittääksemme lapset ymmärtävät laissa tarkoitetun tasa-arvon paremmin, jos heille kerrotaan tyttöjen ja poikien välisestä tasa-arvosta, eikä sukupuolten tasa-arvosta (sukupuolten välinen tasa-arvo).

Koskinen ja Lehto saattavat käsittää asian näin. Koska he hyväksyvät asian faktana ilman perusteita, minä voin samoin hylätä sen ilman perusteita epätotena. Sukupuoli on paljon laajempi käsite kuin jonkun pippelit ja pimpsat.

Oppaasta ei selviä mitä siinä oikeasti tarkoitetaan käsitteellä ”sukupuoli”. Oppaassa kirjoitetaan tuosta käsitteestä hyvin epämääräisesti, vaikka käsitteellä ”sukupuoli” on erittäin merkittävä asema oppaan sisällössä ja sen myötä myös lapsille annettavassa opetuksessa.

Totta kai sukupuoli on jonkin verran epäselvä, koska nykytietämyksen mukaan sukupuoli on liikkuva ja liukuva. On aika taantumuksellista liittää sukupuoli pelkästään tiettyihin elimiin. Lapset ansaitsevat parasta nykytietoa ja sitä Lehtonen ja Koivula eivät kykene tarjoamaan. Mitä minä olen lukenut Lehtosen ja Koivulan aiempia kirjoituksia, niin heille Raamattu on jotakuinkin kaikkien alojen opas. Raamattu taas ei sisällä juuri mitään faktoja, joten Lehtosen ja Koivulan argumentit jäävät lähtötelineisiin.

Sukupuoli-sanan merkityksen kuvaus on kirjoitettu oppaassa tarpeettomasti ajatukselliseksi (abstraktinen). Kyseinen kuvaus ei ole sanomaltaan alkuunkaan yksiselitteinen.

Sukupuoli on abstraktio, jolla kyetään tekemään tietynlaisia erotteluja. Kategorioidenkaan ei tarvitse jäykkiä, koska muuten palataan jälleen kerran pelkkiin sukupuolielimin tehtyyn kategorisointiin.

Sanoman ei mitenkään yksiselitteinen vaan paljon mieluummin kysymyksiä herättävä. Lapset ja nuoret ansaitsevat tässäkin asiassa viimeisintä tietoa aiheesta. 

Lehtosen ja Koivula on lisäksi aivan turha nillittää siitä, että aiemmassa kouluopetuksessa kerrottiin melko jäykästä sukupuoli-identiteetistä. Se oli silloin ja nyt ovat ajat toiset: käsitykset sukupuolesta ovat niin monimuotoiset, että kouluopetuksessa tulee käsitellä koko sukupuoli-käsitteen kirjoa, eikä pelkästään arkaaisia ja ihmisen kannalta jopa haitallisia näkemyksiä.

Lehtonen ja Koivula esittävät kysymyksen: Mihin tosiasiaan perustuen ihmisen sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi? Siinähän se oppaassa juuri on sanottu. Joko he eivät ole lukeneet opasta tai sitten he eivät ole ymmärtäneet lukemaansa.

…kun sukupuoli-sanalla tarkoitetaan ihmisten erilaisuutta kuvaavaa käsitettä, joka perustuu kehosta todennettavissa oleviin lisääntymiseen liittyviin ominaisuuksiin ja jonka avulla ihmiset jaetaan miessukupuolta ja naissukupuolta oleviksi.

No tulihan se pippeli- ja pimpsatesti sieltä ja nyt ollaan jo yli kirjoituksen puolivälin.

Tämä sukupuolten moninaisuus tuottaa kauhukaksikolle Lehtonen ja Koivula aivan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Koska he eivät ymmärrä asiaa, niin he olettavat, että kukaan muukaan ei ymmärrä, joten asiaa ei tarvitse käsitellä. Tästä he tekevät näppärän johtopäätöksen: Epämääräisenä se aiheuttaa turhaa hämmennystä ja on tarpeeton tyttöjen ja poikien tasa-arvoa koskevassa käytännön opetuksessa – ja kyseisessä oppaassa.

Tämän jälkeen alkaakin nillitys seksuaalivähemmistöistä. Se juna jätti Aito Avioliitto ry:n laiturille, eikä seuraavaa junaa enää tule. 

Myös tämä Opetushallituksen juna jättää Lehtosen ja Koivulan laiturille. Maailma muuttuu. Te voitte yrittää hidastaa muutosta, mutta estämään ette sitä pysty.

Aito Avioliitto ry: tajunnanvirtaa voi käydä lukemassa tuolta:

http://aitoavioliitto.fi/tiedotteita/aito-avioliitto-ryn-kirjelma-opetushallitukselle/