Laura Huhtasaaren kuvitteelliset trollit ja Suomi 100

Iltalehden verkkosivuilla persujen kristofasistinen presidenttiehdokas, Laura Huhtasaari kitisee siitä, että EU trollaa häntä ja muita EU-skeptikoita sekä maahanmuuttokriitikoita. Kai sitä silläkin tavalla voi esittää taas yhden salaliittoteorian.

Väite sinällään on ihan pähkähullua, mutta hullut väitteet ovat linjassa Huhtasaaren edustaman nuoren-maan-kreationismin kanssa. Euroopan Unioni on instituutio, eikä sinällään trollaa yhtään ketään. Toki EU voisi palkata trolleja, mutta viime vuosina trollit ovat olleet lähinnä Venäjän erikoisalaa.

Kaikkien Huhtasaaren väitteiden asettaminen naurunalaiseksi ei ole trollaamista vaan yksi debatoimisen muoto. Kyllä kai se kyrsii Lauraa pahasti, että hänen juttunsa eivät oikein ota tulta, eivätkä saa kannatusta. Lauran huumoripläjäykset ovatkin pelkkää huumoria vailla reaalimaailman relevanssia.

Tuskin lienee sattuma, että Laura ajoitti nillityksensä Suomen 100-vuotisjuhlien yhteyteen. Huhtasaaren perusteeton väite siitä, että Euroopan Unioni olisi jollain tavoin samanlainen kuin Neuvostoliitto on pelkästään perusteeton väite. Tässäkin asiassa Laura esittää moneen kertaan debunkatun salaliittoteorian.

Laura haikailee jonkin ”normaalin Suomen” perään, mutta ei tietenkään kerro, mikä ja minkälainen tämä normaali Suomi olisi. Lauran ohjelman tuntien se olisi fasistinen sulkeutunut totalitaristinen Pohjolan kristillinen Saudi-Arabia. Tai jotain vielä pahempaa.

EU-jäsenyyden myötä Suomikin on vihdoin liittynyt läntisten sivistysmaiden joukkoon kauan kestäneestä impivaaralaisuudesta. Maailma muuttuu, eikä Laura halua pysyä muutoksessa mukana.

EU-jäsenyyden myötä Suomen suvereniteetti ei ole kadonnut mihinkään. Suomi vain osallistuu päätöksentekoon jossain muualla kuin perämetsissä. EU onkin parasta mitä Suomelle on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana.

Laura on vittumaisen vastenmielinen fasisti, jonka paikka olisi jo historiankirjojen kellastuvilla lehdillä. Valitettavasti näitä ”huhtasaaria” elää vielä keskuudesamme.

Natsit saivat pataansa Pirkanmaan käräjäoikeudessa

Pirkanmaan käräjäoikeus kielsi eilen Pohjoismaiden Vastarintaliikkeen ja samassa yhteydessä kiellettiin Magneettimediankin kustantajanakin tunnetuksi tullut Pohjoinen Perinne ry.

Natsit kokivat takaiskun, mutta tuskin tuollaiset kiellot heidän toimintaansa lopettavat. Näkyvä toiminta lippuineen ja marsseineen vaimenee vähäksi aikaa, mutta eiköhän natsit keksi keinon kiertää Pirkanmaan käräjäoikeuden päätöstä.

Mielenkiinnolla odotan minkä jo olemassa olevan ryhmän taakse nämä natsit ryhmittyvät. Ehkä he saattavat perustaa uuden oman organisaation.

Olemassa olevista järjestöistä Soldiers of Odin olisi ehkä loogisin kotipesä natseille. Ideologisesti ne ovat jotakuinkin yhtenevät ja kummallekin poppoolle järjestäytynyt rikollisuus on kovin tuttua. Ei ole hyvä natsi, jos ei saanut ainakin yhtä pahoinpitelytuomiota.

Syksyllä natsit marssivat näkyvästi Tampereella. Itsenäisyyspäiväksi oli suunnitteilla jo perinteeksi muodostunut natsimarssi Helsinkiin. Ainakaan näiden Pohjoismaisten natsien symboleja ei nähdä Helsingissä, mutta marssi varmasti toteutuu, kunhan järjestävä taho on joku muu kuin eilen kielletty  taho.

Keskustelupalstoilla natsien uho sen kuin yltyi kieltopäätöksen jälkeen. Saatavathan natsit jopa koventaa otteitaan ihan katutappeluiden tasollakin, mutta kun asiaan ollaan hyvin valmistautuneita, niin eiköhän natsit saa siinäkin vähän nenilleen.

Natsisympatioilla ei tule olla mitään sijaa länsimaisessa sivistysvaltiossa.

Kaljaa, leipää ja sirkushuveja työttömille

Harvoin olen ollut mistään samaa mieltä kansanedustaja Juhana Vartiaisen kanssa, mutta nyt olen.

Viime viikolla Vartiainen esitti, että Suomen sadoista tuhansista työttömistä vain noin 40 000 on millään tavoin työllistettävissä. Tästä aiheesta olen kirjoittanut tässä blogissa useasti.  Nyt on vain ratkaistava miten tuon muun joukon toimeentulo ja hyvinvointi turvataan. Siihenkin on jo olemassa relevantteja ratkaisumalleja, mutta toistaiseksi ne eivät ole saaneet juurikaan huomiota ja kannatusta vallitsevassa oikeistolaisessa ilmapiirissä.

Nykyinen hallitus aina pääministeriä myöten vaikeroi sen kanssa, että työllisyysastetta ei saada sitten millään nostettua reilusti yli 70 prosentin.

On kehitetty kaikenlaista tilastokikkailua, jolla työttömyyslukuja saadaan kaunisteltua, mutta työllisyysasteeseen sillä ei ole juurikaan vaikutusta.

Ongelma ei edes ole työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelma. Tietenkin tällainen ilmiö voidaan esittää ongelmana, mutta reaalimaailman relevanssia sillä ei ole.

Kuntouttava työtoiminta pitkäaikaistyöttömille se vasta koomista onkin. Mitkään sen kaltaiset teot eivät nosta työllistymisastetta; korkeintaan saavat lyhyellä tähtäimellä tilastot näyttämään hieman paremmilta.

Muuntokoulutuskin on sinänsä aivan turhaa. Nekin tiedot ja taidot vanhenevat entistä nopeammassa tahdissa. Muuntokoulutusta seuraisi siten aina uusi muuntokoulutus, joka sekin olisi pian ajastaan jäljessä.

Ratkaisu ei myöskään ole työn teettäminen olemattomalla korvauksella. Jos joku ylipäänsä tekee töitä, palkan on oltava riittävä kohtuulliseen toimeentuloon. Työttömät eivät saa olla mikään ilmainen työvoimareservi.

Nykyisen uusliberalistinen talouspolitiikka Suomessa on kopioitu paljolti Yhdysvalloista, eikä se ole mikään meriitti. Amerikassa jopa 40 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä tai hyvin lähellä köyhyysrajaa. Tässä piilee aina uuden feodaali-yhteiskunnan vaara.

Suomessa olisi jo korkea aika hyväksyä realiteetit ja lopettaa työttömien syyllistäminen. Viime kesänä oli puhetta ns. ideologisista työttömistä. Tämä on askel oikeaan suuntaan, kuten on myös nyt käynnissä oleva perustulokokeilu. Perustulokokeilun summat ovat vain täysin riittämättömiä kohtuulliseen toimeentuloon.

Kaljan juominen sohvalla on aivan yhtä arvokasta kuin niskalimassa puurtaminen, varsinkin kun tuo puurtaminen ei paranna puurtajan asemaa millään tavoin.

Mika Niikon nyrjähdys ja muita kramppeja

Persujen kansanedustaja ja eduskunnan kristofasistisen lahkon seinähullu heppu, Mika Niikko, aktivoitui Uuden Suomen Puheenvuorossa. Niikon aivot näyttävät taas nyrjähtäneen.

Tällä kertaa Niikko nillitti Harro Koskisen teoksesta Sikamessias. Tämä lähes viidenkymmenen vuoden takainen ristillä riippuva sika ponnahtaa keskusteluun aina silloin tällöin. Tämän blogin alkuhämärissä minäkin kommentoin teosta lyhyesti.

Niikko perusti närkästymisensä siihen, että Koskinen sai tuolloin vuosikymmeniä sitten taideteoksensa johdosta tuomion jumalanpilkasta. Tällainen tuntuu nykyisin todella hölmöltä samoin kuin se, että Hannu Salama sai vastaavan tuomion yhdestä lyhyestä tekstistään romaanissa Juhannustanssit.

Nyt Koskisen Sikamessias on esillä Kouvolan taidemuseossa ja Niikkoa nyppii, että rikollisen taidetta on esillä Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.

Lait ovat noista Koskisen vuosista muuttuneet, eikä Sikamessias hätkäytä ketään muutamaa ”niikkoa” lukuun ottamatta.

Niikko on todella harhainen, jos hän ajattelee mielikuvitusystävänsä pahoittavan mielensä jonkin taideteoksen johdosta.

* * *

Uuden Suomen Puheenvuorossa Mirita Saxberg kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen joka oli otsikoitu: Kahden kodin lapsia ei kalkkis käsitä.

Saxbergin kirjoitus käsitteli sitä, kuinka yhä useampi lapsi asuu vuoroviikoin aina toisen vanhempansa luona ja sitä kuinka tällaista menettelyä koskeva lainsäädäntö ei ole ajan tasalla. Yksinhuoltajien asiat ovat lainsäädännössä ja ihan käytännönkin tasolla otettu entistä paremmin huomioon, mutta tällainen jaettu vanhemmuus ei ole saanut ajanmukaista lainsäädäntöä.

Saxbergin kirjoituksen kommenttiosuudessa Ilkka Vuori heitti käsittämätöntä paskaa: Enpä ole pitkään aikaan yhtä tyhmää ja lapsellista kirjoitusta nähnyt.. Mirita ajattelee, että ihmiset joilla on moraali, ovat kalkkiksia (= kalkkeutuneet verisuonet aivoissa ja sitä myöten vähäjärkisiä). Mirita haluaa sekoittaa yhteiskuntaamme yhä enemmän, hyväksymällä ja pitämällä epämoraalista huoraamista ja pervoilua jopa primäärisenä ja älyllisenä toimintana. Saastainen ajatustapa kertakaikkiaan!

Miltä vuosisadalta tai –tuhannelta Vuoren kommentti oikein kumpuaa? Onneksi nämä ”vuoret” ovat sen verran mitättömiä ihmisiä, että heihin voi suhtautua enimmäkseen huvittuneesti.

* * *

Lopuksi pieni pätkä taantumuksellisesta verkkojulkaisusta Seurakuntalaisesta, jossa krisujen kansanedustaja Antero Laukkanen kyselee tyhmiä: Kuka turvaa lapsen oikeuden uskoa?

Vastaus on hyvin yksinkertainen: Lapsi itse! Tämä ei tietenkään käy Laukkaselle vaan hän nillittää siitä, että varhaiskasvatuksessa on luovuttu mm. ruokarukouksista ja monesta muusta uskonnollisesta hömpästä. Tämä Laukkasen mielestä loukkaa lapsen oikeutta uskoa mielikuvitusystäviin. Näinhän ei tietenkään ole.

Tässä blogissa olen moneen kertaan perustellut sitä, kuinka negatiivinen uskonnonvapaus peittoaa aina ja kaikissa olosuhteissa positiivisen uskonnonvapauden. Olen myös esittänyt argumentteja sen puolesta, että julkisen vallan tulee olla uskontoneutraalia, joten Laukkasen paheksuma sekulaari varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma on askel oikeaan suuntaan, jossa uskosta ja uskonnosta tehdään yksityisasioita.

Omissa kirjoituksissani olen mennyt vielä pitemmälle. Minä väitän, että edes vanhemmilla ei ole oikeutta ehdollistaa (pakottaa!) lapsia omien uskomustensa kannattajiksi.

Laukkanen lopettaa vuodatuksensa: Nykysuunta vaarantaa lapsen terveen kehityksen. Minä taas väitän, että kaikkialla missä on luovuttu julkisen vallan sponsoroimasta uskonnosta, lasten olot parantuneet eksponentiaalisesti.

Republikaanit pedofilia-puolue, baptistit pedofilia-uskovia

Viimeisen kahden viikon puheenaihe on ollut Alabaman senaattoriksi republikaaninen riveistä pyrkivän Roy Mooren pedofilia.

Roy Moore on ollut amerikkalaiset uskonnollisen oikeiston kristofasistisen siiven kultapoika. Tai ei Moore ole mikään poika vaan 70-vuotias seniili ukko, jolla on tolkuttomasti luurankoja kaapissaan.

Nyt Mooren uhriluku on yhdeksän. Nämä naiset ovat tulleet julkisuuteen omalla nimellään. Mooren kerrotaan metsästäneen nuoria tyttöjä jalkapallo-otteluiden cheerleadereiden keskuudesta. Homma oli ollut niin röyhkeää, että pelien järjestäjät olivat palkanneet matseihin turvamiehiä. Moore metsästi tyttöjä myös paikallisesta ostoskeskuksesta. Lopulta ostarin johto oli antanut Moorelle porttikiellon.

Republikaanien tilannetta pahensivat Donald Trump ja Kellyanne Conway, jotka sanoivat, että on parempi, että senaattori on pedofiili kuin liberaali demokraatti. Tähän fanaattisimmat Trumpin kannattajat hurrasivat. Mooren vastaehdokas, Doug Jones, ei kuitenkaan ole liberaali, mutta kylläkin demokraatti.

Republikaanien johto sanoutui irti Trumpin ja Conwayn kommenteista yksimielisesti.  Muut republikaani-senaattorit ovat jo spekuloineet sillä, miten he toimivat, jos Moore voittaa vaalit Alabamassa.

Vahinko on kuitenkin tapahtunut. Republikaanit identifioidaan nyt pedofiili-puolueeksi. Heimoajattelu on saavuttanut kliimaksinsa: pedofiili on sopivampi ehdokas kuin demokraatti.

Samalla etelän baptistien evankelikaalinen suuntaus on sekin leimautunut pedofilia-uskonnoksi, koska monet tuon suuntauksen pastorit ovat kaikesta huolimatta Mooren kannattajia.

Eilen illalla haastateltiin muutamia uskonnollisen oikeiston republikaaneja. Vastaukset olivat harhaisuudestaan huolimatta (vai siitä johtuen?) riemastuttavia.

Yksi haastatelluista sanoi, että vaikka Jeesus tulisi alas ristiltä ja sanoisi Mooren olevan syyllisen, hän uskoisi silti Moorea.

Toisen hassun kommentin heitti baptisti-pastori. Nyt on paljastunut, että Roy Mooren vaimo Kayla on ollut ennen Roy Moorea naimissa jonkun toisen hepun kanssa. Moore oli tavannut Kaylan tämän ollessa 15-vuotias ja Roy oli tuolloin päälle kolmekymppinen. Sitten oli tullut usean vuoden tauko.

Kayla ei siis ollut avioituessaan neitsyt, mitä nämä uskonnollisen oikeiston republikaanit pitävät pahana rikkeenä. Pastori kuitenkin sanoi, että Kaylan tapauksessa sovelletaan ilmiötä ”extra-virginity”. En keksi mitään hyvää suomennosta ilmiölle. Jutun juoni on kuitenkin se, että eronnut nainen voidaan julistaa neitsyeksi, jos hän avioituu uskovan miehen kanssa. Aivan huimaa kiemurtelua!

Irvokkuudestaan huolimatta Mooren tapaus tarjoaa myös komiikkaa.

Patriarkaatin uho ja tuho

Patriarkaatti on joutunut Yhdysvalloissa julkisen ryöpytyksen kohteeksi ja ihan aiheesta. #MeToo –kampanja on pitkästä aikaa poikinut kiihkeän debatin koskien seksuaalista ahdistelua. Nykyisen sanailu alkoi elokuvamoguli Harvey Weinsteinin tekemisten ruotimisesta, mutta parin viime viikon aikana eniten huomiota on saanut Alabamasta senaattoriksi pyrkivä republikaani Roy Moore.

Patriarkaatti on pulassa jopa niin taantumuksellisella alueella kuin Alabamassa. Patriarkaatti on nyt värvännyt naisia puolustamaan Moorea ja hänen edustamaansa patriarkaatin kristofasistista suuntausta.

Maanantai-aamuna MSNBC:n Monday –ohjelmassa Janet Porter väitti, että tosiuskova mies ei voi näytellä syytöntä ja tästä seuraa,  että Roy Moore on syytön. Porter edusti Faith2Action –järjestöä, joka on näitä vähemmän tunnettuja republikaaneja lähellä olevia kristofasistisia yhdistyksiä.

Porter esitti kaikenlaisia salaliittoteorioita siitä, kuinka Moore on lavastettu syyllikseksi. Ohjelman juontanut Ali Velshi ja Stephanie Ruhle ampuivat ne kaikki alas jättäen Porterin nikottelemaan.

Myöhemmin maanantaina samainen Janet Porter esiintyi CNN:llä Erin Burnettin juontamassa ohjelmassa. Tällä kertaa Porter väitti Mooren arvojen ja käytöksen olevan moitteettomia. Burnett ampui hänkin alas Porter sekopäiset väitteet.

Tässäkään ei vielä ollut kaikki. Hetkeä myöhemmin Valkoisen talon puhuva pää, Kellyanne Conway, oli vähän huolimaton siinä, että hän sanoi republikaanien tarvitsevan Mooren äänen senaatissa kun verolakien muutoksesta äänestetään.  Tästä syystä Moore täytyy valita, olipa hänen positionsa muissa asioissa mikä tahansa.

Maanantain tapahtumat ovat taas yksi esimerkki republikaanien uskonnollisen oikeiston korruptiosta ja siitä, kuinka moraalitonta heidän toimintansa on. Oma hypoteesini kuuluukin: Uskon ja sen äärisuuntauksen yhdistäminen äärioikeistolaiseen politiikkaan rapauttaa kaiken moraalin. En luottaisi yhteenkään uskovaan republikaaniin.

Maanantain tapahtumat voidaan nähdä patriarkaatin raivoisana tappeluna muutosta vastaan. On jo korkea aika syöstä patriarkaatti vallasta ja alkaa kohdella ihmisiä inhimillisesti.

Trump ja Moore jakavat Amerikan kristityt kahteen joukkoon

Lauantaina MSNBC:lle esitettävässä Joy Reidin juontamassa ohjelmassa AM Joy esitettiin taas kipakkaa sanailua. Viime viikkoina näissä puheohjelmissa on ollut kaksi toistuvaa teemaa: Trumpin hallinnon sekoilut Venäjä-kysymyksessä ja #MeToo –kampanjan esille tuoma seksuaalinen ahdistelu.

Reidin vieraana oli neljän hengen paneeli keskustelemassa seksuaalisesta ahdistelusta sellaisena kuin sen Alabaman senaattoriksi pyrkivän Roy Mooren tapauksessa esiintyi.

Vieraista aika häiriintynyttä settiä ja shittiä heitti afro-amerikkalainen pastori Mark Burns. Hän on ennenkin esittänyt aika sekavia julkisia lausuntoja. Burns on tiukka Trumpin kannattaja, jonka mielestä ala-ikäisiin sekaantunut Roy Moore on ihan huippu tyyppi. Burnsin näkemys Mooresta on aika vinoutunut, kun ottaa huomioon Mooren ajaman segregaation ja silkan rasismin kaiken muun ohella.

Reid ja Burns päätyivät puhumaan toistensa päälle, mutta Burnsin hypoteesi tuli selväksi: ”Johtajalta ei vaadita moraalia.” Ainakin Trumpin ja Mooren tapauksessa tuo jopa pitää paikkansa, mutta se kertoo paljon myös heidän äänestäjistään. Heimojattelu on syrjäyttänyt moraalin ja etiikan.

Toisenlaisen näkökulman aiheeseen toi Frank Schaeffer. Hänellä jos jollakin on meriittejä sanoa politisoituneesta evankelikaalisuudesta vaikka mitä. Hän on uskonnollisen oikeiston pääideologin Farncis Schaefferin poika. Frank toimi vuosia isänsä tärkeimpänä avustajana kunnes sanoutui irti koko liikkeestä huomattuaan liikkeen agendan myrkyllisyyden. Tämä tapahtui jo 1970-luvulla ennen kuin nykymuotoisen uskonnollisen oikeiston stoori oli edes alkuvaiheissaan.

Frankin hypoteesi taa soli: ”Kunnon kristityt evankelikaaliset naiset vaativat Mooren uhreja vaikenamaan ja tämä vain liikkeessä vallitsevan myrkyllisen patriarkaalisuuden takia. Naisen on aina vaiettava, vaikka hän  olisi uhri.”

Frank Schaeffer myös kertoo, kuinka Billy Graham vältti yhdenkään poliitikon julkista tukemista sen jälkeen kun hän oli kannattanut Richard Nixonia siitä huolimatta, että Nixon oli konna, rasisti ja anti-semitiitti monen muun asian lisäksi. Frank oli paikalla kun Francis ja Billy keskustelivat asiasta.

Frank on erityisen suivaantunut siitä, että Billy Grahamin poika Franklin ja Jerry Falwellin poika Jerry Jr. ovat tukeneet kaikkea sitä epäeettistä heimoajattelua, mikä evnakelikaalisuudessa nykyään vallitsee. Frank on tuntenut Franklinin ja Jerry Jr:n lapsesta saakka ja hän on hyvin pettynyt siitä, että nämä hänen entiset ystävänsä ovat politisoineet evankelikaalisuuden tavalla joka jakaa liikkeen. Frank itse kuuluu nykyään meidän ateistien leiriin, mutta seuraa asioita tiiviisti.

Aiemmin on jo raportoitu mm. The Guardianin toimesta, että monet ovat jättäneet liikkeen, koska evankelikaalisuudesta on tullut synonyymi republikaanien ja Trumpin politiikan kanssa, eivätkä he halua olla asian kanssa missään tekemisissä. Ennen presidentti oli commander-in-chief mutta nykyään divider-in-chief. Tämä muutos on tapahtunut uskonnollisen oikeiston järjestelmällisen hajotustyön tuloksena.