keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Jehovan todistajat ja pedofiilien suojelu



Kirjoituksen lopusta löytyy linkki Ylen kanavilla esitettyyn dokumenttiin vuodelta 2002. Ei liene yllättävää, että dokumentin aiheena olivat Jehovan todistajien keskuudessa tapahtuneet lasten hyväksikäytöt. Mikään ei ole muuttunut noista ajoista: Veikko Leinonen yrittää edelleen valkopestä Jetojen rikoksia. Se tekee Leinosta syyllisen noiden pedofiilien rikoksiin, koska hän ei ole informoinut niistä poliisia tai lastensuojeluviranomaisia.

Viime päivinä tässä blogissa on käsitelty muutenkin lahkojen rikollista toimintaa, jota ei kuitenkaan haluta luokitella rikolliseksi, vaikka rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, koska uskonnon nimissä rikollisia kohdellaan silkkihansikkain. Toivottavasti uhreilla on sen verran voimia jäljellä, että Leinonen ja varsinaiset pedofiilit saatetaan lailliseen edesvastuuseen. Prosessi olisi hyvä aloittaa Jetoista, sitten siirryttäisiin lestadiolaisiin ja ihan mihin tahansa muuhun uskonnolliseen yhteisöön, jossa on harjoitettu rikollista toimintaa.

Dokumentissa Jehovan todistajien edustaja Veikko Leinonen onnistuu syyllistämään uhrit. Nämä Jetojen oikeuskomiteat eivät ole oikeusistuimia vaan likaisten pedofiilien suojelujärjestöjä. Rikoksia käsitellään oikeissa tuomioistuimissa, mutta aika harvoin pedofiliaan syyllistyneitä Jetoja sinne saadaan, koska Jetojen ryhmädynamiikka on jo itsessään rikollista: konnat suojelevat aina konnia.

Dokumentti Jehovan todistajat ja pedofiilien suojelu on aika hapokasta katsottavaa; ei heikkohermoisille.

tiistai 10. tammikuuta 2017

Jehovan todistajat tulee luokitella rikollisjärjestöksi



Kirjoituksen lopussa oleva linkki johtaa Jehovan todistajien väärinkäytöksistä tehtyyn dokumenttiin (Kohtaloita Vartiotornin varjosta). Jehovan todistajat ovat hyvin häiriintyneitä ja minä kutsuisin heitä rikollisjärjestöksi enkä uskonnolliseksi yhteisöksi.

Viime vuosina on tavan takaa kuultu nillitystä siitä, kuinka muslimien sharia-laki leviää Eurooppaan, mutta samaan aikaan Jetot ovat käyttäneet oikeuskomiteoita, joilla on oikeus määrätä joillekin Jetojen jäsenille mielivaltaisia rangaistuksia jopa kuvitelluista rikkomuksista. Tämä ilmiö on niin mielipuolista väkivaltaa, että ei ole ainoatakaan hyvää perustelua, jolla menettelyä voidaan puolustaa Suomessa vuonna 2017.

Tällaiset mielipuolet ovat vielä valtiovallan erityissuojeluksessa. Näköään uskonnonvapauden nimissä voidaan tehdä vaikka kuinka irvokkaita tekoja. Jokainen Jetojen seurakunta tulee asettaa tutkinnan alaiseksi ja jokaisesta todennetusta rikoksesta jokainen osallinen Jeto tulee asettaa syytteeseen.

Oikeuskomitean muodostavat seurakunnan vanhemmistosta muodostettu tribunaali, jolla ei ole tilivelvollisuutta kenellekään. Mikään instanssia ei valvo sitä, että oikeuskomiteat noudattaisivat Suomen lakia.

Oikeuskomiteoiden likaiset ja limaiset vanhahkot miehet haluavat erityisesti urkkia nuorten tekemisiä: kuka pani ketä vai paniko kukaan? Kuka veti kartongin röökiä, ja siinä ohessa perskännit? Aivan erityisesti vanhemmiston limanuljaskat ovat pakkomielteisen kiinnostuneita seksistä. Minkä takia kaikki uskonnolliset puulaakit operoivat enimmäkseen sukupuolielinten parissa?

Wikipediassa sanotaan Jetoista mm. seuraavaa: Seurakuntien sisäisen oikeudenkäytön piirteiden, kuten kielteiseen suhtautumiseen seurakunnan jäsenten välisiin maallisiin oikeudenkäynteihin, on pelätty edesauttavan muun muassa lasten hyväksikäyttäjien toimintaa. Miten monta traumatisoitunutta lasta löytyykään uskonnollisten yhteisöjen parista ja tämä täysin riippumatta uskonnollisen yhteisön suuntauksesta? Pahimpia kaiketi ovat skientologit ja Jetot ja kyllä Suomessa lestadiolaisetkin ovat ihan kärkipäässä.

Linkin takaa löytyvässä dokumentissa Jetoja yrittää puolustaa Veikko Leinonen niminen heppu. Leinosen tempauksia on käsitelty aika ajoin eri keskustelupalstoilla, eikä hänestä löydy kyllä yhtään mitään hyvää sanottavaa.  Leinonen on valtansa sokaisema häijy paskiainen.

Jehovan todistajat tulee luokitella rikollisjärjestöksi ensi tilassa.


maanantai 9. tammikuuta 2017

Ahvion eutanasiakritiikin kritiikki



Kerrankin on annettava Ahviolle pisteet siitä, että kirjoitus oli omakohtaista pohdintaa tavanomaisen lainauslouhinnan sijaan.

Antropologia tieteenalana ei nyt vain ota mitään kantaa itsemurhaan ja/tai eutanasiaan. Esimerkiksi kulttuuriantropologian parissa voidaan kuvailla yhteisöjen käsityksiä itsemurhasta/eutanasiasta. Kuvailu ei kuitenkaan arvota kohdettaan. Mikään antropologian haara tai alalaji ei myöskään arvota itsemurhaa tai eutanasiaa. Itsemurhaa voidaan tarkastella esimerkiksi vertailevasi eri kulttuureissa eri aikakausina. En osaa edes aavistella, mistä Ahvio on saanut idean siitä, että antropologiaan sisältyisi jokin uskomus jostakin ilmiöstä, ja tällä ilmiöllä olisi jotain eettisiä implikaatioita. Sellaiset arvostelmat kuuluvat filosofian alaan kuuluvan aksiologian (arvoteorian) alaan, mutta tässäkään tapauksessa mikään arvo tai arvoja koskeva väitelause ei ole välttämättä(!!!) kategorinen imperatiivi.

Edellisestä seuraa, että Ahvion väite siitä, että ihmisen autonomisuuden omalakisuus liittyisi jollakin tavoin antropologiaan, ei ole validi. Sellaisella vastauksella ei pääsisi antropologian tai filosofian peruskurssista läpi.

Eutanasian laillistamishanke perustuu käsitykseen ihmisen autonomisuudesta, mutta mitä lie Ahvio tarkoittaa ”omistusoikeudella” omaan ruumiiseensa? Kenelläkään muulla kuin ihmisellä itsellään ei voi olla päätäntävaltaa omaa kroppaansa koskevista seikoista, koska muuten puhutaan orjuudesta. Tämä ”herra-orjamoraali” koskee myös kuviteltuja henkiolentoja, joista ei ole ensimmäistäkään verifioitavaa evidenssiä. 

Ahvion pohdiskelut eutanasian hyötyfunktiosta tai jostain hypoteettisesta mielihyvästä eivät nekään vakuuta; tuskin ovat edes valideja. Toki skeeman voi muotilla noin, mutta silloin olisi syytä perustella kanta joko taustaoletuksilla tai sitten vaikka kognitiivisilla neurotieteillä lisättynä psykiatrilla ja psykologialla. Näiden tieteenalojen parissa itsemurhia on tutkittu paljonkin, eivätkä ne tutkimukset ole edellyttäneet hypoteesia hyödystä, mielipahasta tai –hyvästä. Mitään uskomuksia ei ko. tutkimuksiin tarvitse liittää.

Tämän jälkeen Ahvio esittää joukon kysymyksiä, jotka jäävät ikiajoiksi vastausta vaille, sillä ne ovat aika ja kulttuurisidonnaisia; jatkuvasti muuttuvia ja tämän voidaan todentaa.


Seuraavaksi Ahvio esittää oxymoronin: ”Tällaisten useimmiten humanistis-ateistisen ja materialistisen metafysiikan pohjalle rakentuvien uskomusten pätevyys ja sitovuus tulisi ensin todistaa.” Premisseistä ei tuossa seuraa johtopäätös.

Mitä lienevät humanistis-ateistiset uskomukset? Materialistisen metafysiikan perusprinsiippi taas on: kaikki mikä eksistoi, on materiaa, eikä mitään muuta ole. Tämä voidaan todentaa ja muusta ei ole mitään verifioitavaa näyttöä. Ei-materiaalisia olioita on vain mytologiaa sisältävissä kertomusperinteissä, joten niistä ei ole johdettavissa eettisesti velvoittavia imperatiiveja.

Metafyysinen materialismi voidaan liittää humanismiin seuraavasti: ihminen koostuu tietyllä tapaa järjestyneistä atomeista (puhutaan nyt atomeista vaikka atomitkin jakautuvat pienempiin osiin) ja tämä materian järjestyneisyys on ihmisten kesken riittävän samanlaista, jotta voidaan puhua homo sapiensista. Ihminen on siis silkkaa materiaa ja käyttäytyminen on atomien vuorovaikutuksesta johtuvaa. Kaikkia mekanismeja ei tunneta, mutta asiaa tutkitaan, eikä ole syytä olettaa ei-materiaalisia entiteettejä. Homo sapiensin selviytymisen kannalta tietty käyttäytyminen on ollut edullista ja tätä voidaan tutkia evoluutiobiologiassa ja evoluutiopsykologiassa. Näin on tehtykin.

En ole oikein selvillä, mitä Ahvio tarkoittaa ”uskomusten pätevyydellä ja sitovuudella”. Ensinnäkin jonkin väitteen sitovuus on subjektiivinen. Voin olla noudattama esim. lakia, mutta sillä on mahdollisesti seurauksia. Pätevyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi formaalin logiikan puitteissa, eikä pätevyyden arvioimiseen tarvita edes kovin monimutkaisia mahdollisia maailmoja. (Suomalainen Veikko Rantala on tutkinut sellaista kuin mahdottomia maailmoja ja sen on aika mielenkiintoista)

Kaltevan pinnan argumentin ja porttiteorian pätevyyttä ei ole koskaan pystytty verifioimaan missään olosuhteissa. Toistaiseksi kaikki on ollut pelkkää spekulointia ja uhkakuvien maalailua esimerkiksi propagandatarkoituksessa.

Lopulta eutanasia on situationaalista, jokainen tapaus on uniikki. Jokainen ihminen on myös oman itsensä paras asiantuntija.

En löydä Ahvion kirjoituksesta ainuttakaan validia perustelua sile, miksi Ahvio haluaa estää eutanasian juuri minulta, kun ei suo sitä itselleen. Onneksi minä olen siinä asemassa, että voin mennä ulkomaille kuolemaan niin halutessani. Kaikki eivät näin onnekkaita, joten eutanasiaan tulee laillista Suomessakin. Onhan se jo tavallaan nytkin laillista. Lääkäri voi kirjoittaa reseptin tappavalle annokselle lääkkeitä, minä haen ne apteekista ja kaverini nielaisee ne itse kurkusta alasta. Tämä on aivan laillista ja sitä jopa tapahtuu muutama tapaus vuodessa.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Dogmatiikan professori Miikka Ruokasen synkkä taantumuksellisuus



Selvästi kristofasistiseksi profiloitunut viidesläisten verkkojulkaisu Uusi Tie antoi jälleen kerran tilaa konservatiivien äärilaidan edustajalle, dogmatiikan professori Miikka Ruokaselle.

Uusi Tien päätoimittajan Leif Nummelan edesottamuksia on käsitelty tässä blogissa aika tasaiseen tahtiin. Nummela valitsee jutun aiheet aina sieltä taantumuksellisimmasta päästä. Tämäkään Miikka Ruokasen haastattelu ei ollut poikkeus.

Muutama vuosi sitten arkkipiispan virkaa olivat tavoittelemassa liberaali ja humaani Kari Mäkinen ja sitten tämä taantumuksellinen patavanhoillinen Miikka Ruokanen. Mäkinen voitti arkkipiispan vaalit ja tämä taitaa kismittää kristofasistisia änkyröitä vieläkin.

Ainoa asia missä Ruokanen oli rehellinen, oli sen faktan tunnustaminen, että kristinusko on Suomessa taantuva uskonto; niin jäsenmäärän kuin jumaluskon ja muun sellaisen hömpän suhteen.

Ruokanen: Täällä tietoa kyllä riittää, mutta hengen ja innon suhteen on hiljaisempaa. Ruokasen kannalta on katastrofaalista, että henkiä ei nyt vain ole olemassa; ei vaikka Ruokasen harrastaisi vaikka minkälaista ”bat shit crazy bible thumping wing nut”  -hihhulointia. Eikä se ihmisten intoa ainakaan lisää, jos homma perustuu jo premisseiltään epätosiin asioihin.

Ruokanen: Kirkko on ollut vahva kansan kasvattaja ja sen arvojen pohjalta on syntynyt hyvinvointivaltio. Tätä ei ole syytä kiistää. Tämä voidaan hyvinkin kiistää. Totta on, että kirkko on ollut kansan ”kasvattaja”. Kristinuskon arvot taas ovat jotain ihan muuta kuin hyvinvointivaltion arvot. Kirkolle kristinuskon edustajana on tyypillistä kaikenlainen ankeus; kaiken tekeminen mahdollisimman kurjaksi, koska ihminenhän on jollain tavoin viallinen tai jopa syntinen. Hyvinvointivaltio taas pyrkii tarjoamaan kaikille riittävät elämän edellytykset ilman mielikuvitusystäviä.

Ruokanen jaarittelee pitkät pätkät messusta, mutta Ruokasen pointti on se, että pappien saarnojen tulisi olla taantumuksellisia keskiaikaisia syyllistäviä tykityksiä, joista kaikki humaani inhimillisyys on kaukana. Tässä asiassa Ruokanen on aivan eri linjoilla kuin nykyinen arkkipiispa Mäkinen.

Ruokanen: Jumalan sanaa on kunnioitettava Jumalan sanana ja sen tulisi uskossa sulautua meihin. Saarnaajasta kuulee nopeasti, rakastaako hän Vapahtajaansa ja seurusteleeko hän läheisesti Herransa kanssa.

Tuollaiset tapaukset kuuluvat mielisairaaloihin, eivät ihmisten pariin julistamaan omia harhojaan tosina. On se vaan kumma, että uskonnon yhteydessä hulluutta ei uskalleta sanoa mielisairaudeksi vaan Pyhän Hengen vaikutukseksi.

Vähän juttua skientologeista

Pahalaisen asianajajan blogissa käsiteltiin viimeksi skientologeja. Postasin kommnettiosuuteen seuraavan tekstin:



Tony Ortega on vuosien ajan kommentoinut blogissaan (Underground Bunker) päivittäin skientologien edesottamuksia. Underground Bunker löytyy tuolta: http://tonyortega.org/

Skientologien paavin David Miscavigen isä Ron Miscaviage julkaisi tarinansa hiljattain kirjana. Kovin hyvää sanottavaa Ronilla ei ollut pojastaan. Kirjan nimi oli muistaakseni Ruthless. Olen lukenut ko. teoksesta vain netissä julkaistuja pätkiä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana skientologien johtoportaaseen kuuluneita on eronnut paljonkin. Elviksen tytär Lisa Marie Presley on vaikuttanut taustalla toimittamalla julkaistavaksi (esim. Los Angeles Times) aika raskauttavia dokumentteja. Mark Ruthbun on esiintynyt paljon julkisuudessa. Samoin Headleyn pariskunta. Karen de la Carrierella on youtube-kanava SurvivingScientology. Tämäkin jo ikääntynyt leidi oli aika korkealla skientologien hierarkiassa.

Tory Christianin youtube-kanavalla ToryMagoo44 on kaikenlaista tietoa skientologien tekemisistä. Myös tämä ikääntynyt leidi oli hierarkiassa korkealla.

Kun youtuben hakukenttään kirjoittaa nimen Chris Shelton, niin tuon kaveri on julkaissut todella paljon skientologiaa kritisoivia videoita.

Sitten on sellainen kuin LipTV:n MediaMayhem-sarjan skinetologian kritiikki. Tämä on hyvin asiapitoinen keskusteluohjelma. Kirjoita youtuben hakuun: Media Mayhem Scientology.

Tuo alussa mainittu Tony Ortega kirjoitti kirjan Paulette Cooperista. Kirjan nimi on The Unbreakable Miss Lovely. Cooperin tarina on todella mielenkiintoinen. Hän julkaisi jo vuonna 1971 todella kriittisen kirjan skientologeista. Kirjan nimi oli muistaakseni The Scandal of Scientology (tai jotain sellaista). Tuon kirjan takia Cooperia vainottiin vuosia. Hänet yritettiin lavastaa pommiuhkausten ja tappouhkausten tekijäksi ja melkein onnistuttiin, mutta vuonna 1977 FBI ratsasi skientologien toimistot ja takavarikoiduista dokumenteista kävi totuus ilmi. Muistaakseni 11 skientologia joutui lusimaan.

Näistä skientologeista löytyy juttua vaikka kuinka paljon amerikkalaisilta sivustoilta, mutta tässä vähän alkua.

torstai 5. tammikuuta 2017

Samuli Suonpää - ilhaduttavaa avarakatseisuutta kristityltä



Fundamentalisti-kristityt ja miksei vähemmän fundamentalistitkin jaksavat aina nillittää uskonnonvapaudesta, mikä heidän tapauksessaan tarkoittaa pelkästään positiivista uskonnonvapautta: vapautta uskoa juuri kuten he. Negatiivisesta uskonnonvapaudesta he eivät hiisku mitään. Minulla on negatiivinen uskonnonvapaus olla uskomatta heidän humpuukiinsa. Minulla on vapaus olla törmäämättä heidän mölyapinan tasolla olevaan evankeliointiinsa, heidän symboliinsa, joka on kuin onkin roomalainen kidutusväline.

Tällä kertaa täytyy antaa tunnustus liberaaliksi profiloituneella verkkojulkaisulle, Valomerkille, ja erityisesti sen aktiivikirjoittaja Samuli Suonpäälle, joka oli otsikoinut uusimman kirjoituksensa Lainsuojattomat ateistit.

Kirjoituksensa aluksi Suonpää viittaa siihen, että erinäiset uskonnolliset ryhmät tarvitsevat suojaa mm. Teuvo Hakkaraisen ja kumppanien vihakirjoittelulta. Hakkarainenhan sai juuri taas uuden tuomion vihakirjoittelusta.

Suonpää: Pitäisikö uskonnottomilla olla samanlainen suoja? Aika kurjia asioita me kristityt heistäkin toisinaan sanomme. Ei ole ollenkaan epätavallista kuulla väitettävän, että ateistit ovat moraalittomia tai että uskontokasvatuksen laiminlyövät vanhemmat syyllistyvät väkivaltaan lapsiaan kohtaan. Onko ateistien toivottaminen helvettiin kiihottamista kansanryhmää vastaan? Väkivaltaa se on ainakin, se satuttaa.

Suonpää kuvaamia tapausselosteita löytyy juuri fundisten parista. Valtavirran kristityt harvoin ovat fundisten kaltaisia moukkia. Mielenkiinnolla odotan, koska ensimmäinen fundis joutuu käräjäoikeuteen vastamaan paskapuheestaan. Olisi jo korkea aika. Kristinuskon hegemonia on menneen talven lumia, joten eiköhän asiassa pian päästä eteenpäin. Siinä eivät polvirukoukset auta fundiksia eikä Jeesus tule pelastamaan.

Suonpää: Meillä Suomessa ateismi on uskonto aina, kun se on meille kristityille käytännöllistä. Väittelyssä me rinnastamme mieluusti ateismin uskontoon. Kiihkoateistit ovat silloin kiihkouskovaisia ja ateismi uskonto muiden joukossa. Silloin, kun ateistit puhuvat oikeuksistaan, ateismi ei enää olekaan uskonto. Oikeutta olla harjoittamatta uskontoa ei pidetä samanarvoisena kuin oikeutta uskonnonharjoittamiseen.

Tästä minä olen kirjoittanut koko tämän blogin olemassaolon ajan. Nyt siihen vihdoin tarttuu myös joku muu. Pisteet menevät Suonpäälle. Eiköhän tuostakin Suonpään näkemyksestä joku fundis flippaa ihan totaalisesti ja silloin jaetaan jälleen helvetin tuomioita, joiden pelotevaikutus on nolla. Niin se maailma muuttuu.

Suonpää: Oikeus harjoittaa uskontoa on aivan perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Mutta niin pitäisi olla myös oikeuden olla uskonnotta.

Oikeus olla harjoittamatta uskontoa on vielä tärkeämpi oikeus. Sitä ei voi mitenkään ylittää.

Suonpää: Miksi uskonnonharjoittamiseen pakottaminen ei ole rangaistavaa samalla tavalla? Vaikkei koulussa nyt ihan väkivallalla uhkaamalla ketään uskonnonharjoitukseen pakotetakaan, rangaistuksesta siinä on kyse silloin, kun muu luokka lähtee kesäpäivänä retkelle kirkkoon ja lähiseudulle Pekan jäädessä yksin luokkaan katsomaan videoita. Suomessa on perheitä ja yhteisöjä, joissa uskontoon painostetaan niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa käyttämällä. Sitä ei ole säädetty rangaistavaksi, koska meillä oikeus uskonnollisuuteen ymmärretään paremmin kuin oikeus olla uskonnotta. Minun uskonnollisuuteni on arvokkaampaa kuin vapaa-ajattelijan uskonnottomuus.

Tuohon ei ole mitään lisättävää. Suonpää on oikeassa. Ilahduttavaa avarakatseisuutta kristityltä!

Päivi Räsänen yllyttää taas rikoksiin



Jokavuotiset teologiset opintopäivät järjestettiin tällä kertaa kristofasistisen fundamentalismin linnakkeessa Suomen Raamattuopistolla.

Vuodesta toiseen teologisilla opintopäivillä esitetään aina ne taantumuksellisimmat ajatukset. Tämäkään vuosi ei tehnyt poikkeusta, kun yhtenä pääesiintyjänä oli ankeuden apostoli Päivi Räsänen. Aina kun Päkä sanoo jotain, se tietää ongelmia. Tällä kertaa Päkä esitti 20 teesiä, joiden pohjalta oletettavasti pitäisi tarkastella politiikan ja uskonnon suhdetta.

Nyt kun tasa-arvoinen avioliitto toteutuu Räsäsen raivosta huolimatta, niin raivolle on löytynyt uusi kohde – eutanasia. Viime aikoina Päkä ei ole sanonut mitään, johon ei jollakin tavoin yhdistyisi eutanasian vastustaminen. Sen mitä Päkä ei suo itselleen, hän ei soisi kenellekään muulle. Toivottavasti Facebookin Paskapuhemittari tarttuu Päkän puheisiin, koska Päkän jutut ovat säännöllisesti 100% paskapuhetta.

Ensimmäiset neljä Räsäsen teesiä ovat ihan puuta heinää ja viidennessä teesissä Päkä laukoo: Vaikka kansankirkkomme on enemmistökirkko, kristillisellä uskolla ei ole enää Suomessa enemmistöasemaa. Kerrankin Päivi Räsänen puhuu totta! Tämä on jo kovin poikkeuksellista.

Kuudes teesi on taas puppua, mutta seitsemäs teesi kuuluu: Kirkolta odotetaan viidennen käskyn selitystä aikana, jolloin gallupeissa lähes 80 % suomalaisista on ilmaissut kannattavansa eutanasialakia. Kuka odottaa ja miksi? Päivi Räsänenkö? On aivan mahtavaa, että suomalaiset ovat noin edistyksellisiä, vaikka Päivin päässä asuva mielikuvitusolento pahoittaakin siitä mielensä.

Yhdennessätoista teesissä Päkä taas unelmoi: Mitä kauemmas yhteiskunta irrottautuu kristillisestä etiikasta, sitä suuremmaksi nousee tarve tarkistaa luonnollisen moraalilain päätelmiä erityisen ilmoituksen, Jumalan sanan valossa. Tuon tasoisten selvästi epätosien väitteiden debunkkaamisen tämäkin blogi on käyttänyt jo kolmatta vuotta. Päkä teesissä ei nyt vaan mikään pidä paikkaansa.

Viidestoista teesi yllyttää suomalaisia rikoksiin: Jumalaa tulee totella enemmän kuin ihmisiä. Tällä teesillä Päkä palaa vuosien takaiseen teemaansa, jolla Suomen laki ei olisikaan velvoittava, koska Raamattu ja Suomen laki ovat jotakuinkin kaikessa erimielisiä. Mahtaa Päkää vituttaa kun Suomi ei olekaan teonomiaan perustuva teokratia. Päkälle heilahtaa häkki, jos hän noudattaa tuota teesiään.

Päivi Räsänen tulisi vihdoin saattaa juridiseen edesvastuuseen rikolliseen toimintaan yllyttämisestä.