Tapio Puolimatka loukkaa lasten ja nuorten tiedonintressiä

Uudestisyntynyt professori loukkaa lasten ja nuorten tiedonintressiä esittämällä, että Jumala ja Raamattu ovat luotettavia tiedon perusteita. Näin ei tietenkään ole: Jumalasta ei ole luotettavaa todistetta ja Raamattukin on vain muinaista mytologiaa. Tämä taas on fakta.

Puolimatka ulottaa tiedonintressin loukkaukset varhaiskasvatuksesta koulumaailmaan vaatimalla luomisoppia, kreationismia sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa uskonnollista hölynpölyä opetettavaksi oikean tieteellisen tiedon rinnalla. Lapset ja nuoret ansaitsevat tutkittu ja todennettua tietoa uskomusten sijaan. Vain tiedon avulla voidaan tehdä järkeviä päätöksiä.

Ei tästä ole kovinkaan montaa vuosikymmentä, kun jumallista ilmoitusta pidettiin opetushenkilökunnankin taholta tietona: sellaista ainakin tarjottiin oppilaille. Sittemmin opettajien koulutus on tässäkin asiassa parantunut. Lapsia ja nuoria ei enää voi sumuttaa uskomaan satuihin ja tarinoihin faktoina. Lapset ja nuoret ovat niin fiksuja, että heitä ei voi kusettaa ihan miten sattuu. Asiat on perusteltava ja ne on perusteltava tavalla, jonka totuusarvon voi todentaa.

Puolimatka ulkoistaa tiedon jollekin ulkoiselle entiteetille, jota hän kutsuu Jumalaksi. Täten ilman Jumalaa ei voi olla tietoa ja tiedon luotettavuuden takaa juuri jumala. Argumentti ei kestä. Päättelyyn ei tarvita jumalaa ja päättelyn johdosta tehtyjen johtopäätösten oikeellisuutta ei takaa mikään jumala. Jokin on totta riippumatta jumalasta.

Puolimatkan argumentit sisältävät argumentin, että rationaalinen järki tuottaa luotettavaa tietoa. Rationaalinen päättely on tuottanut sellaisen luotettavan johtopäätöksen, että Jumalaa ei ole olemassa eikä tietoa tuota yksikään jumalallinen ilmoitus tuota luotettavaa tietoa. Tässä vaiheessa Puolimatka joutuu perääntymään argumenttiin, että Jumalan eksistenssi on perusolettamus, eikä Jumalan olemassaoloa tarvitse todentaa. Perusolettamus ei kuitenkaan ole tietoa, parhaimmillaankin se on hypoteesi, jota taas voidaan testata.

Miten Puolimatkaa vakuutta lukijan/kuulijan siitä, että mitään mitä hän sanoo, tulisi pitää totena? Niinpä Puolimatkalla ei ole mitään todennettavaa perustetta, jolla hän saisi lukijan/kuulijan vakuuttumaan omista horinoistaan.

Minä esitän nollahypoteesin H(0): jumala ei tiedä mitään.

Puolimatkan tehtäväksi tulee falsifioida nollahypoteesi osoittamalla todennettavalla, testattavalla ja luotettavalla tavalla, että jumala tietää jotakin.

Siitä sitten kumoamaan nollahypoteesiani!

Ei niin älykäs suunnittelija

Aamulehden Lukijat -palstalla 9.1.2015 Pentti Altonen propagoi ns. älykkään suunnittelun puolesta. Altosen kommentissa oli jotakuinkin kaikki pielessä. Se, että jotakin ei vielä tiedetä, ei tarkoita, että toistaiseksi selittämättömän ilmiön kohdalla ”god-did-it” -argumentti olisi millään laillaan relevantti. Aina kun jollekin ilmiölle on löytynyt validi selitys, luojajumala tai älykäs suunnittelija selityksinä ovat saaneet väistyä. Ilmiöille on aina löytynyt naturalistinen selitys. Mikään ei viittaa, että tilanne tulisi muuttumaan.

Lisäksi Altoselle näyttää olevan epäselvää se, että evoluutioteoria kuvaa biodiversiteettiä ja sen toimintaa ajan funktiona. Abiogeneesi puolestaan käsittelee elämän syntyä maapallolla. Siitäkin on varsin hyvä käsitys, vaikka abiogeneesia ei ole vielä kokonaisuudessaan pystytty verifioimaan.

Evoluutioteorialla ja abiogeneesilla ei kummallakaan ole puolestaan mitään tekemistä universumin synnyn kanssa. Kosmologiassa universumin synnyn avainsanoja kvanttifluktuaatio ja tyhjiöenergia. Tämän jälkeen tapahtui kosminen inflaatio. Sittemmin maailmankaikkeus toimi neljän perusvoiman mukaan. Taas kerran jumalat ja älykkäät suunnittelijat ovat tarpeettomia lisäoletuksia, joilta jo Occamin partaveitsi leikkaa siivet.

Jumalat ja älykkäät suunnittelijat ovat teistien epätoivoinen yritys oikeuttaa jonkin henkiolennon olemassaolo, kun sellaisesta ei voida koskaan todentaa.

Aito Avioliitto ry:n raamatullinen genderismi

Susanna Koivula jatkoi debattia sukupuolesta ja genderismistä aiemmin tänä vuonna omassa blogikirjoituksessaan otsikolla Onko suola käynyt mauttomaksi?

Koivulan kirjoitus oli odotettu vastine viime päivinä Uuden Suomen Puheenvuorossa käytyyn keskusteluun. Mikäli Raamattu ja sen tulkinnat edustavat Koivulalle parasta argumentaatiota ja auktoriteettia vähän asiassa kuin asiassa, niin Koivulan tulisi todentaa ainakin seuraavat seikat: a) jokin jumala on olemassa, b) tuo jumala on juuri Raamatun jumala, c) Raamattu on juuri tuon jumalan autenttista viestintää tai edes tuon jumalan inspiroimaa viestintää, d) luominen on historiallinen tapahtuma, e) Aatami ja Eeva ovat historiallisia henkilöitä, f) jotakin sellaista tapahtui jota voidaan kutsua syntiinlankeemukseksi.

Lisäksi Koivulan tulisi todentaa synti reaalimaailman ilmiönä ja syntisyys ihmisen ominaisuutena. Mentäessä todistusketjua vielä eteenpäin, Koivulan tulisi pystyä osoittamaan raamatullinen ”pelastustarve” reaalimaailman ilmiönä.

Kun Koivula tai jokin muu taho on verifioinut em. seikat luotettavalla tavalla, voidaan puhua Raamatun velvoittavuudesta. Siihen asti Koivulan ja kumppaneiden argumentointi on löysää jutustelua kuvitellun Jumalan oletetusta tahdosta.

Koivula kirjoitti: Sukupuolen moninaisuus-käsite sisältää sukupuolisuuden mitätöintiä, kun sen pohjalta väitetään, ettei naisilla ja miehillä olisi mitään eroavaisuuksia.

Koivula voisi hieman selventää mitä juuri hän tarkoittaa sukupuolen moninaisuudella ja sukupuolisuudella. Tarkoittipa Koivula noilla käsitteillä ihan mitä tahansa, niin gender-ajattelussa ei millään tavoin kiistetä miehen ja naisen biologisia eroja. Sukupuoli voidaan määrittää vaikkapa kromosomien perusteella, mutta kun minä puhun sukupuolen moninaisuudesta, niin tarkoitan, että sukupuolen määrittelyyn kromosomitutkimus on riittämätön metodi. Ihminen voi kokea sukupuolensa vaikka osittain mieheksi tai naiseksi; variaatioiden määrä on runsas. Sukupuoli ei ole millään tavoin lukkoon lyöty kromosomien tai sitten vaikka niiden sukupuolielimien perusteella.

Sukupuoli on psykofyysinen kokonaisuus. Ihmisen sukupuolinen identiteetti saattaa jopa vaihdella ihmisen elämän aikana. Tästä kumpuaa käsite sukupuolen moninaisuus.

Fundamentalismi on myrkyllistä

Uskon konservatiiviset muodot myrkyttävät jotakuinkin kaiken. Tämä pätee ainakin kolmeen Aabrahamista polveutuvaan uskontoon – Judaismiin, Kristinuskoon ja Islamiin. Luultavasti sama pätee aivan kaikkiin muihinkin uskontoihin.

Valitettavan usein uskon ja uskonnon aiheuttamia haittoja ei havaita ajoissa. Uskolla ja uskonnolla ei tule olla mitään erityisasemaan ja erityissuojelua niiden haitallisuuden takia. Mikään haittavero ei ole riittävän suuri ennaltaehkäistäkseen uskon ja uskonnon haittoja. Haittaverolla voidaan korkeintaan kattaa uskon ja uskonnon haittojen korjaamiseen tarvittavia hoitokuluja.

Uskon uskonnon haitat on naamioitu taitavasti traditionaalisiin uskonnollisiin käytäntöihin. Ainakin toistaiseksi vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsiansa hyväksymään uskonnolliset väitteet tosina vaikka käyttämällä sitten uhkaa, pelottelua ja pakkoa. Toisaalta vanhemmat joutuvat vastaaman teoistaan oikeudessa, jos he välittävät lapsilleen esimerkiksi huumeita. Suomessa ei taida olla oikeustapausta, jossa haitallisen uskon ja uskonnon välittämisestä lapsille olisi rangaistu ketään. Tosin uskon ja uskonnon nimissä tehdystä fyysisestä väkivallasta ja pedofiliasta on rangaistu ihmisiä.

Uskon ja uskonnon haittavaikutukset eivät ole pelkkiä piilovaikutuksia, vaan psyyke voi olla vaurioitunut esim. pelkästä verbaalisesta hyväksikäytöstä. Konkreetista kattavaa tutkimusta ei Suomessa kaiketi ole tehty: tutkimusta jossa selvitettäisiin uskon ja uskonnon psyykkisiä haittoja ihmisille. Taas kerran usko - erityisesti kristinusko - on ollut Suomessa lainsäädäntövallan erityissuojeluksessa.

Tilanteen ei voi antaa jatkua nykyisen kaltaisena. Toivoa sopii, että yhteiskunnan moniarvoistuessa uskonnon haittoihin kiinnitettään huomiota valtiovallankin taholta. Uskonnollisen pluralismin etenemiseen sopii esittää toiveita: kun uskonnolliset näkemykset ja uskonnolliset vakaumukset ovat entistä moninaisempia, huomataan kaikkien uskontojen aiheuttavan samansuuntaisia haittoja.

Viime vuosina uskon ja uskonnon haitoista on alettu keskustella monen entisen fundamentalistin kerrottua julkisesti kokemuksistaan. Tätä voidaan pitää hyvänä askeleena kohti selvää uskon ja uskonnon haittojen tunnustamista.  Ehkä pian myös julkinen valtaa herää uskon ja uskonnon haittoihin. Tarvitaan pikaisia toimia, jotta usko ja uskonnot eivät pääse aiheuttamaan lisää haittoja.  Tämä pätee aivan kaikkiin uskontoihin.

Maahanmuuttajien evankelioimisen tavoite

Moni kristillinen lehti ja verkkojulkaisu on raportoinut siitä, kuinka kristilliset järjestöt ovat aloittaneet käännytystyön (lue: aivopesun) maahanmuuttajien parissa. Oletettavasti nämä käännytystyön kohteeksi joutuvat ovat muslimeja ja ainakin innokkaimmat käännyttäjät fundamentalistikristittyjä. 

Koko käännytystyö on moraalisesti ala-arvoista. Yksi epätosiin premisseihin perustuva uskomus pyritään korvaamaan toisella. Yhteistä sekä kristityille ja muslimeille on taivashepun pitäminen totena. Taivashepun nimi vain on eri. Tärkeintä on, että taivasheppu on olemassa mielikuvituksessa, ja että tämä taivasheppu muka toimii ihmisten elämässä, vaikka tästäkään ei ole verifioitavaa näyttöä.

Monia kristittyjä fundamentalisteja taitaa harmittaa se, että heidän taivasheppunsa nimissä ei enää tehdä yhtä näyttäviä ”urotekoja” massiivisine terroristi-iskuineen. Onko esimerkiksi jihadistien käännyttämisen taustalla se motiivi, että nämä ”uudet” kristityt ryhtyisivät jumalan ruoskaksi kunkin valtion lainsäädännöstä riippumatta. Eipä tästä ole montaakaan vuotta, kun Päivi Räsänen väitti Jumalan lain ylittävän minkä tahansa maallisen instanssin laatimat.

Strategia on yksinkertainen: käännytetään jo valmiiksi fundamentalistisen näkemyksen omaavat kristityiksi ja yllytetään heidät tekemään milloin mitäkin uuden jumalansa nimissä.

Aito Avioliitto ry:n kotiopetukseen liittyvät utopiat

Viime vuoden puolella, 14.11.2015, Aito Avioliitto ry spekuloi vanhempien oikeudella päättää lastensa oppivelvollisuuden suorittamisesta kotiopetuksesta. Aito Avioliiton spekulaatiot esitettiin heidän Facebook-sivuillaan. Ei siinä mitään spekuloitavaa: tällainen oikeus on, eikä sitä kukaan ole ottamassa pois, vaikka tasa-arvoinen avioliittolaki toteutuukin. Asiaa valvovat viranomaiset taas näkevät asian siltä kantilta, että kotiopetusta tarjoavan instanssin tulee olla pedagogisesti sen verran pätevä, että kotiopetuksessa oleva lapsi pystyy opetuksen perusteella täyttämään oppivelvollisuuden edellyttämät tiedot ja taidot. Tähän taas tasa-arvoinen avioliitto ei liity millään tavalla.

Koko Aito Avioliitto ry:n agenda kotiopetuksen perustuu seuraavaan heidän esittämäänsä oletukseen, joka esitetään muka faktuaalisena: Erityisesti niissä maissa, joissa sukupuolineutraaliavioliittolaki on astunut voimaan, on kysymys kotiopetusoikeuden säilymisestä tärkeä.

Miten niin tärkeänä? Ja miten niin tasa-arvoinen avioliitto vaikuttaa yhdenkään lapsen kognitiiviseen kehitykseen positiivisesti tai negatiivisesti, vaikka lapsen vanhemmat nyt sattuisivat olemaan homofobisia? Entä jos he ovatkin homoja? Outoja oletettuja kausaliteetti näyttää löytyvän Aito Avioliitto ry:n toimesta. Kausaliteetit ovatkin kuviteltuja, eikä aiheen parista voida esittää edes korrelaatioita. Nämä kotiopetuksessa olleet lapset joutuvat takuulla elämänsä aikana kohtaamaan sukupuolisia vähemmistöä siinä missä etnisiäkin vähemmistöjä. Tai voihan sitä viettää koko elämänsä neljän seinän sisällä. Taitaa olla vain aika yksinäinen tapa elää.

Aito Avioliitto esittää lähteenään onenewsnow.com – sivustolla olleen esimerkin Ruotsista. Koska kyseessä on juuri fundamentalistinen sivusto, josta ei paljon faktaa löydy, niin onenewsnow:n juttuihin tulee suhtautua samalla varauksellisuudella kuin esimerkiksi mv-lehden juttuihin.

Tuon Ruotsin tapauksen pointti oli siinä, että Ruotsin laki sallii kotiopetuksen vain poikkeustapauksissa ja vanhempien uskonnollinen vakaumus ei ole tällainen poikkeustapaus.

Sitten eräs pariskunta olisi halunnut lapsensa kotiopetukseen juuri vanhempien uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Lapsen omasta vakaumuksesta kukaan ei sanonut mitään. Lieneekö lapselta edes kysytty asiaa?

Asia kävi läpi eri oikeusasteita ja lopulta Ruotsin Korkein Oikeus päätti, että ko. pariskunnan lapsen kohdalla kotiopetuksen kriteerit eivät täyty. Tästä tietenkin alkoi nillitys. Juttu etenee ihmisoikeuskysymyksenä: näin siis tuon hyvin kyseen alaisen ”uutissivuston” mukaan.

Moinen nillitys on tekopyhää hurskastelua. Lakeja voidaan muuttaa parlamentaarisessa järjestyksessä. Mutta kun ko. lakia ei olla muuttamassa, koska muutokselta puuttuu riittävä kannatus. Täten laki velvoittaa myös tuota nillittävää pariskuntaakin. Aito Avioliitto ry:llä ei ole mitään sanomista Ruotsin lakien suhteen. Toki sitä voi aina pitää meteliä aiheen tiimoilta.

Tuohon fundisten humbuugi-sivustoon voi tutustua tuolla:

http://www.onenewsnow.com/education/2015/01/14/sweden-continues-to-quash-homeschooling

Lopulta Aito Avioliitto kasvattaa pelkokerrointa: entä jos lait muuttuvat Suomessakin? Tosin yhdistys joutuu myöntämään, että toistaiseksi kotiopetusta koskevat lait ovat toimivia ja aivan erilaisia kuin Ruotsissa.

Päivi Räsänen ei hyväksy negatiivista uskonnonvapautta

Uuden Suomen Puheenvuorossaan 16.2.2016 kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) kirjoitti otsikolla: Vapaus uskoa kuuluu kaikille. Otsikko kanssa olen samaa mieltä.

Propagandatarkoituksissa Räsänen taas kerran jättää mainitsematta, että vapaus olla uskomatta jumalhahmoihin kuuluu myös kaikille. Tämä negatiivinen uskonnonvapaus peittoaa aina ja kaikkialla positiivisen uskonnonvapauden ainakin siihen asti kunnes edes yksi jumalhahmo todistetaan olemassa olevaksi. Sen jälkeen siirrytäänkin jo antiteismin pariin, jos tuo jumala nyt sattuisi olemaan sellainen kuin Räsäsen hellimässä Raamatussa kerrotaan. Sellaista sadistista psykopaattia tulee vastustaa kaikin mahdollisin keinoin. Ihmiskunnan onneksi yhtäkään jumalhahmoa tuskin tullaan todistamaan olemassa olevaksi.

Räsänen haluaa propagoida maahanmuuttajien ja pakolaisten keskuudessa juuri tuon oman jumalansa puolesta.  Sellainen toiminta alkaa jo lähennellä uskonnollista hyväksikäyttöä: hädänalaisten ja vähemmän hädänalaisten hankalaa tilannetta käytetään hyväksi tarjoamalla ratkaisuksi taas kerran jotain toista jumalhahmoa. Tämä siis sillä oletuksella – jonka myös Räsänen tekee – että nuo ”käännytettävät” ovat muslimeja.

Ilmeisesti apologeettinen valehtelu on sitä parasta evankelioimista. Tällainen oman jumalansa puolesta kiihkoileminen on kovin valitettavaa, mutta mitäpä nämä konservatiiviset taantumukselliset fundamentalistit eivät olisi valmiita tekemään. Periaate on aina sama: todentamattomia ja selvästi epätosia väitteitä esitetään tosina. Tämä on juuri tuota apologeettista valehtelua. Valehtelu itsessään on moraalitonta, eikä valehtelu jonkin kuvitellun taivashepun nimissä ole sen oikeutetumpaa.

Kansanedustaja Räsänen varmasti mielellään esittää näille ”käännytettäville” skenaarion, jossa Suomen kerrotaan olevan jollain tavalla ”kristillisesti” uskova kansakunta. Räsänen voi puhua vain omasta puolestaan, mutta Suomessa on aina kristillisellä ajalla ollut oppositio, joka on vastustanut kristillistä tyranniaa. Viimeisen sadan vuoden kehitys Suomessa on osoittanut, että Räsäsen usko on marginaalinen ilmiö, jota ei voi pitää millään tavoin tyypillisenä suomalaisille; ei ainakaan enää vuonna 2016.

Jos Räsänen olisi rehellinen, hän painottaisi maahanmuuttajien evankelioimisen sijaan sitä, että Suomessa vähemmistöilläkin on oikeuksia, eikä yhdelläkään taivashepulla ole asiaan nokankoputtamista. Lähtötilanteen on aina oltava se, että lait ovat sekulaareja, eikä niitä voi johtaa joidenkin taantumuksellisten pyhinä pitämistä saduista ja tarinoista – niin mielellään kuin kansanedustaja Räsänen näkisikin tällaista tapahtuvan.

Räsänen kirjoitti: Vastaanottokeskuksilla on tärkeä ensivaiheen tehtävä kertoa turvapaikanhakijoille suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä. Juuri näin, mutta loput Räsäsen kirjoituksesta onkin taas tuota em. aplogeettista epärehellisyyttä. Laillisuuskasvatukseen ei tarvita taivasheppua, sellaisten kuviteltuja tahtoja, vaan faktoja Suomen laista ja niiden sovellutuksista.

Muutamassa Uuden Suomen Puheenvuorossani olen pohtinut sitä, kuinka nämä Räsäsen kaltaiset konservatiiviset taantumukselliset fundamentalistit näkevät muslimit hyvinä liittolaisina. Kovin kovaa meteliä he eivät asiasta pidä, mutta heidän julkinen toimintansa on oireellista: on lopulta aivan sama mihin todentamattomaan taivasheppuun uskoo, kunhan uskoo johonkin taivasheppuun ja on valmis toimimaan tuon kuvittelemansa taivashepun kuvitteellisen tahdon mukaan.

Vastaanottokeskuksissa tapahtuvassa laillisuuskasvatuksessa olisi ehkä syytä kertoa, että Päivi Räsänen ja muut hänen kaltaisensa ovat systemaattisesti pyrkineet sabotoimaan Suomen laillista yhteiskuntajärjestystä pyrkimällä riistämään suomalaisilta jo olemassa olevia oikeuksia, eikä mitään uusia oikeuksia tulisi myöntää millekään vähemmistölle, koska jonkin kuvitteellisen taivashepun kuvitellaan olevan jotakin mieltä asioista.