Kansalaisjournalismi paljasti Agenda Europen

Patavanhoillinen vihajärjestö Agenda Europe on saanut viime päivinä huomiota ja ihan aiheesta, sillä kyseisen puulaakin motiivina näyttää olevan mahdollisimman suuri kurjuus mahdollisimman monille ja aivan erityisesti erilaisille vähemmistöryhmille.

Tässäkin blogissa on ollut puhetta siitä, kuinka Vesa-Matii Louekoski kirjoitti ennen Vappua Uuden Suomen Puheenvuoroon blogin, jossa tuotiin esille salamyhkäisen järjestön tavoitteet. Muutamaa päivää myöhemmin Mika Mäenpää-Louekoski jatkoi analyysia samassa julkaisussa omalla blogillaan, mutta se blogi joutui poiston kohteeksi ilmeisesti liian tulenaran materiaalin johdosta, sillä vihajärjestön kriteerit täyttävän Aito Avioliitto ry:n tukijat ottivat tuolla palstalla itseensä kirjoituksen johdosta.

Debatti ei kuitenkaan vielä ollut ohi. Kai Niemeläinen palautti Mäenpää-Louekosken blogin omassa blogissaan ja taas erityisesti Aa:n tukijat olivat näreissään.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Patmoksen ”tutkimusjohtaja” Juha Ahvio kirjoitti Patmoksen sivuilla blogin, joka käsitteli Agenda Europea. Tuo kirjoitus oli taattua Ahviota: polveileva kirjoitus, jonka faktuaalinen osuus lähenteli Ahviolle tyypilliseen tapaan nollaa. Lainauslouhinta anglosaksisista julkaisuista on hänen bravuurinsa. Tätä lainauslouhintaa on tässä blogissa käsitelty monen monta kertaa, enkä näe mitään syytä toistaa asiaa jälleen kerran. Ehkä jotkut pitävät Ahvion käyttämää metodia oikein viisaan miehen metodina?

Ahvion kirjoituksen sanoma näytti olevan: Agenda Europea ei ole olemassa, mutta jos olisi, niin se olisi aivan mahtava juttu. Tämäkin on kovin tyypillistä ja jopa valitettavaa suomalaisen uskonnollisen oikeiston touhuissa: on aina kannatettava kaikkein synkintä ja taantumuksellisinta toimintaa.

Agenda Europe koskeva sanailu ei loppunut tuohon Ahvion kiemurteluun. Erinäiset kirjoittajat kommentoivat Agendaa niin Uudessa Suomessa kuin jopa niin yllättävässä paikassa kuin Suomi24:n luterilaisuus-palstalla.

Agenda Europen yhteydessä tuotiin esiin katolisen kirkon osuus agendan toteuttamiseen. Vuosikymmeniä amerikkalaista yhteiskuntaa seuranneena ja paljon asiasta kirjoittaneena ei ole vaikeaa huomata yhtymäkohtia myös republikaanien taakse ryhmittyneen uskonnollisen oikeiston tavoitteisiin.

Ensimmäisiä uskonnollisen oikeiston ideologisena guruja oli Francis Schaeffer, joka hahmotteli jo 1970-luvulla uskonnollisen oikeiston tavoitteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Hyvin he ovat siinä onnistuneetkin. Francisin poika, Frank Schaeffer, on sittemmin sanoutunut irti tuosta isänsä suuntauksesta tuoden esille jotakuinkin kaikki evankelikaalisuuden haitat.

Amerikan uskonnollisen oikeiston parista on löytynyt ainakin seitsemään Southern Poverty Law Centerin vihajärjestöksi luokittelemaa järjestöä joiden nimessä esiintyy sana family (perhe). Tuo seitsemän oli luku, jonka löysin kun viimeksi tarkistin tilanteen. Täytyypä ehkä tarkistaa onko uusia järjestöjä päässyt listalle.

Minä puhun kristofasismista, mutta toiset puhuvat dominionismista. Kyse on kuitenkin samasta asiasta. En pidä lainkaan yllättävänä sitä, että muuten keskenään riitaiset uskonnollisen oikeiston yhdistykset ja järjestöt ovat löytäneet yhteisen sävelen syrjinnän ja sorron saralla. Lukumääräisesti näiden kannattajat ovat vähemmistössä, mutta heidän vaikutusvaltansa on ainakin Amerikassa suurempi kuin pelkkä pääluku edellyttäisi. Suurena ideologisena päämääränä on kristillisen maailmanhallitus. Samaan aikaan nämä samat organisaatiot viljelevät salaliittoteorioita illuminatista ja NWO:sta ja kaikesta muusta yhtä sekopäisestä ymmärtämättä, että he ovat itse totalitarismin kannattajia. Ilmeisesti kristinuskon nimissä kaikenlainen kieroilu tuo lisää taivaspisteitä.

Hienoa että Suomessa kansalaisjournalismi on aika hyvällä tasolla tuodessaan esiin näitä moraalittomia ja selvästi haitallisia asioita. Valitettavasti relevantti kansalaisjournalismi ei juuri saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Ehkä asiaan tulee muutos, viimeistään silloin ihmiset kyllästyvät faktavapaaseen propagandaan.

Yhden Juha Ahvion tekstiä käsittelevän blogin voi lukea tuolta:

http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254888-ahvion-oletettu-ja-ei-oletettu-agenda-europe-analysoijia-kaivataan

Kansanlähetys haluaa hihhulointia kaikkialle

Kansanlähetyksen, sen sysimustan viidesläisen joukon, totalistaristiset pyrkimykset ottavat vauhtia anglosaksisesta karismaattisuudesta äänenkannattajansa Uusitie.com mukaan.

Kyseinen verkkojulkaisu raportoi 2.5.2018 mm. karismaattisten valtapyrkimyksistä, jotka ulotetaan jo Suomeenkin. Jutun otsikko oli: Mitä Kansanlähetyksen pitäisi oppia karismaattisuudesta.

Jutun keskushahmona oli Daniel Aldridge, joka edustaa New Wine-liikettä. Tuo liike on tullut tunnetuksi sekopäisestä hihhuloinnistaan, eikä liikkeestä löydy mitään positiivista sanottavaa. Sekopäät ovat sekopäitä toimivatpa he sitten minkä nimen takana.

Aldridge kertoi Iso-Britannian tilanteesta: On syntynyt jo toinen tai kolmas sukupolvi, jolla ei ole minkäänlaista taustaa kirkossa käymisestä.

Britit ovatkin kehityksen eturintamassa, mitä tulee sekularisaatioon. Sekularisaation eteneminen puolestaan korreloi hyvinvoinnin lisääntymisen kanssa. Tämä ilmiö taas on universaali.

Loput Aldridgen jutuista olikin ”väkevää” sekoilua Pyhän Hengen nimissä. Juttua oli saatu kommentoimaan muutama Kansanlähetyksen piirissä toimiva henkilö, jotka pitivät mielipuolisuuden kriteerit täyttävää sekoilua oikein hyvänä evankelioimisen muotona.

Dominionistista kiilastrategiaa edusti myös em. verkkojulkaisun päätoimittaja Leif Nummela. Hän on saanut osakseen kritiikkiä tässäkin blogissa ja ihan aiheesta.

Nummela Aldridgen kanssa samoilla linjoilla pääkirjoituksessa, joka oli otsikoitu: Pelkkä kristityn läsnäolo ei synnytä uskoa.

Nummela on toistanut teesejään jo vuosikausia, eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta: Tulevat sukupolvet ovat useiden mittareiden mukaan yhä vähemmän kiinnostuneita, ja yhä tietämättömämpiä kristillisestä uskosta.

Kristinuskosta tiedetään jo tarpeeksi: Se on vain ja ainoastaan haitallista. Nummela vaikeroi uskovien lukumäärän vähenemisestä Euroopassa.

Nummela: Ei riitä, että olemme läsnä oleva kirkko. Usko ei synny pelkän tavallisen, inhimillisen kanssakäymisen kautta, vaikka se olisi kuinka rakkaudellista ja myötäelävää. Uskon syntymiseen tarvitaan välttämättä Jumalan sanan kuuleminen tai lukeminen. Jos emme onnistu välittämään rakkauden ja myötäelämisen lisäksi Jumalan sanaa, emme auta ihmistä hengellisesti eteenpäin. Vain evankeliumissa on voima pelastaa ihmiset.

Kaiken sen perusteella, mitä Nummela on jo aiemmin sanonut, niin kyseinen pääkirjoitustakaan ei tee poikkeusta: Kansanlähetys haluaa hihhulointia kaikkialle.

Pieni tilapäinen voitto taantumuksellisille uskoville

Eilen eduskunnassa äänestettiin eutanasiaa koskevasta kansalaisaloitteesta. Eutanasian laillistaminen ei tällä kertaa onnistunut, valitettavasti.

Pian äänestyksen jälkeen keskustelupalstat täyttyivät aihetta sivuavista kommenteista puolesta ja vastaan. Kyselytutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista. Mikä mahtoi olla kansanedustajien motiivi torpata ko. kansalaisaloite?

Kaikkein taantumuksellisimmat kristityt repivät riemua äänestystuloksesta. Tällainen pieni voitto tässä yhdessä taistelussa oli heille maailmaa mullistava seikka. Erityisesti kristillisdemokraattien äänenkannattaja, KD-lehti, ilakoi sillä, että me edistykselliset kärsimme tässä asiassa tappion. Myös persujen Mika Niikko hehkutti taantumuksen voittoa Uuden Suomen Puheenvuorossa. Kommentit taas eivät olleet mitenkään Niikkoa mairittelevia.

Nyt kun Suomessa on ollut oikeistolaisin ja kristillisin hallitus vuosikymmeniin, niin taantumus on voinut oikein hyvin. Kiky, Sote, aktiivimalli, eutanasia. Siinä on vain osittainen lista taantumuksellisuuden ilmentymistä tällä hallituskaudella.

Antaa taantumuksellisten ja krisujen nyt nauttia voitostaan. Ensi viikolla alkaa uusi ohjelma eutanasian laillistamiseksi Suomessa.

Äänestystulos muistetaan ensi vuonna eduskuntavaaleissa; varsinkin jos me edistykselliset kommentaattorit pidämme asiaa esillä. Veikkaanpa että seuraavan neljän viiden vuoden aikana eutanasia laillistetaan myös Suomessa. Silloin Suomikin on vähän lähempänä sivistysvaltiota. Sellainen Suomi ei vielä ole.

Suomalaista synkkää kristillisyyttä

Verkkojulkaisu Seurakuntalainen jatkaa taatulla synkän taantumuksellisella linjalla antamalla näkyvyyttä Elämä-lehden päätoimittaja Juha Vähäsarjalle.

Jotta sysimusta taantumuksellisuus tulisi selväksi, niin on syytä mainita, että Vähäsarjan taustayhteisö on Suomen Raamattuopisto. Paljon synkemmäksi ei ajattelu voi enää mennä kuin Raamattuopiston propagandassa.

Vähäsarja yrittää uhriutua väittämällä aivan perusteettomia juttuja sananvapaudesta, joka on Suomessa tutkitusti aivan maailman kärkiluokkaa; monta kertaa luokkaa parempaa kuin näiden taantumuksellisten ja synkkien kristittyjen ihannemaissa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Vähäsarja: Kuinka nopeasti entinen normaali muuttuukaan tuomittavaksi!

Häntä nyt vain sattuu kismittämään sellainen merkittävä seikka, että synkän kristillisyyden hegemonia-asema murtui jo ajat sitten. Enää eivät ”vähäsarjat” saata sanella, miten muiden tulee elää.

Synkän kristillisyyden edustajalla, Juha Vähäsarjalla, on aika monta teemaa, joiden varjolla hän esittää synkkääkin synkempää propagandaa.

Tuskin on kenellekään yllätys, että Vähäsarja mainitsee aivan ensimmäiseksi vähemmistöt, erityisesti seksuaalivähemmistöt ja heidän avioliitto-oikeutensa. Tämä on se toistuva tärkein teema änkyröiden synkässä propagandassa.

Toisena Vähäsarja mainitsee raamatullisen kristinuskon siten, että Raamatun ohjeet eivät ole vanhentuneita neuvoa-antavia, vaan itse elämän laki. Toki Vähäsarja voi aina toivoa, että hänen synkkä kristillisyytensä tulisi yleiseksi vallitsevaksi yhteiskuntamalliksi. Vuosisatoja kestäneen empiirisen yhteiskuntakokeen perusteella on havaittu, että kristinusko on helkkarin haitallista, joten se joutaa romukoppaan muiden haitallisen ideologioiden kanssa.

Sitten Juha Vähäsarja nillittää abortista. Juttu on kaiketi kopioitu suoraan kaikkein synkimpien amerikkalaisten evankelikaalisten stooreista. Kyse ei ole ihmisoikeudesta, vaan elämän loukkaamattomuudesta. Täten Vähäsarja ei soisi naisille oikeutta omaan kroppaansa, joten Vähäsarjan näkemys on pelkkä synkkä mielipide.

Eutanasiastakin Vähäsarja vääntää synkkää propagandaa. Mitään relevanttia Vähäsarja ei esitä. Jos Juha ei nyt satu pitämään eutanasiasta, niin se olkoon hänen yksityinen asiansa. Muille eutanasian tulee olla sallittua Vähäsarjan synkistä mielipiteistä riippumatta.

Lopulta Juha Vähäsarja takertuu mieliaiheeseensa – juutalaisuuteen. Vähäsarjan maailmassa Israelille tulee sallia kaikkein irvokkaimmatkin terroristiset toimet, koska he ovat aavikkobarbaarien kertomuksissa jonkin jumalan valittu kansa.

Suomen Raamattuopiston rahoitus on yhä tiukemmalla tukijoiden hupenemisen myötä. Vähäsarjan synkkä kristinusko on kuolevaisimmillaan, mutta edistyksellisten tulee pitää huoli siitä, ettei kuolemassa oleva uskonto enää aiheuttaisi lisää tuhoja.

Vähäsarjan tilityksen voi lukea tuolta:

https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/asioita-joista-on-parempi-vaieta/

Vappupuheista

Kun luki poliitikkojen vappupuheiden tekstejä, niin eniten ajatuksia herätti Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin puheen muutama kohta.

Useimmista asioista olen Anderssonin kanssa eri mieltä. Samaa mieltä olen kuitenkin siitä, että nykyinen hallitus ajaa ennätyksellisen nais- ja tasa-arvovihamielistä politiikkaa.

Oikeastaan vihamielinen suhtautuminen naisiin ei ole lainkaan yllättävää, sillä hallituksen kolmen koplasta, Sipilä, Soini & Orpo, kaksi ovat kristittyjä hihhuleita. Kun taustat ovat rauhansanalaisuudessa ja katolisuudessa, niin näkemykset ovat väistämättä vihamielisiä, ei pelkästään naisia kohtaan vaan myös kaikkia kanssaihmisiä kohtaan.

Suomessa ei ole ollut näin taantumuksellisen oikeistolaista hallitusta vuosikymmeniin. Oikeistolainen voi olla ilman taantumuksellista kristillisyyttä, mutta kun oikeistolaisuus yhdistettään äärikristillisyyteen, niin tulokset ovat katastrofaalisia. Tulos voidaan kiteyttää seuraavasti: Mahdollisimman suuri kurjuus mahdollisimman monelle. Kärsimys on aina romantisoitu uskovien ollessa kyseessä. Ilmeisesti se tekee heistä oikein taivaskelpoisia. Se, että kristityt pyrkivät projisoimaan oman romantisoidun kärsimyksensä muillekin, on silkkaa pahuutta; pahuutta joka on kristinuskon elinehto.

Hallituksen kolmen koplan kaksi änkyrää ovat onnistuneesti piilottaneet haitallisen uskonsa ja siitä johdetut toimenpiteet poliittiseen jargoniin.

Ehkä jo ensi vaaleissa äänestäjät ovat niin valistuneita, että jättävät valitsematta kenet tahansa jolla on taantumuksellinen uskonnollinen vakaumus.

Incel-heppujen vappupanot

Suomalaiset näyttävät selvinneen Vapusta hyvin, sillä suurin osa suomalaisista on edelleen hengissä.

Vappupuheitakin pidettiin, eikä niissä kuultu mitään radikaalia ja dramaattista uutta. Harvemmin vappupuheet ovat kiinnostavia.

Toivottavasti mahdollisimman moni incel-heppu (involuntary celibacy) pääsi pukille. Viime kuussa kommentoin lyhyesti sitä, kuinka konservatiiviset miehet eivät pääse harrastamaan seksiä.

Ilmiötä on dokumentoitu vuosien ajan Amerikassa. Nyt ilmiöstä on alettu puhua myös Suomessa.

Ilmiö on naamioitu debattiin alhaisista syntyvyysluvuista, mutta taustalla vaikuttaa oikeistolainen vihamielisyys naisia kohtaan. Naisten itsemääräämisoikeus on iso mörkö näille oikean laidan tallaajille.

On se varmaan kovaan, kun ei pääse pukille, vaikka mieli tekisi, eikä masturbaatiokaan taida helpottaa paineita riittävästi. Jotkut vetävät ilmiöstä myös sellaisen johtopäätöksen, että feminismi (ihan mikä tahansa feminismin suuntauksista) aiheuttaa sellaisen seikan, että ihmiset eivät enää solmi avioliittoja ja täten eivät myöskään lisäänny. Tällaiset perusteettomat koplaukset ovat perin tyypillisiä, ei pelkästään incel-hepuille, vaan myös oikeiston hellimälle agendalle, jossa naiset pyritään palauttamaan nyrkin ja hellan väliin.

Feministit ovat tehneet oikein hyvää työtä ainakin sen perusteella, miten incel-heput vaikeroivat. Incel-heppujen komppaajat vaikeroivat myös siitä, että seksinpuutteen takia incelit syrjäytyvät. Jos näin on, niin siinä tapauksessa incelit joutavatkin syrjäytyä. Tällöin heistä on vähemmän haittaa sivistysyhteiskunnalle. On perin ikävää, että jotkut miehet haaveilevat totaalisesta ja totalitaristisesta hegemoniasta asiassa kuin asiassa. Paneskelusta on helppo aloittaa haitallisen agendan propagoiminen.

Toivottavasti mahdollisimman moni incel-heppu pääsi pukille Vappuna. Kyllä he huomaavat, että paneskelu saattaa olla aivan liian yliarvostettua.

Taantumuksellista kristillisyyttä Vappuna

Vappuaaton taantumuksellisimman blogin Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaisi Matti Kyllönen. Kyseessä ei ole sen muinainen formulaselostaja vaan ihan toinen Matti Kyllönen. Näin ainakin Kyllösen profiilitietojen mukaan

Kun on seurannut Puheenvuorossa tuon Kyllösen kirjoittelua, niin hepun ihanteena on teokraattinen Suomi, Pohjolan kristillinen Saudi-Arabia.

Kirjoituksen otsikko kuului: Suomi on kuolemansairas. Jutun sisältö olikin sitten samaa sontaa kuin otsikko.

Kyllöstä vituttaa, että kristityt eivät pääse sanelemaan, miten kunkin täytyy elää. Kyllöstä vituttaa alhaiset syntyvyysluvut. Kyllöstä vituttaa alhaiset avioliittoluvut. Kyllöstä vituttaa Suomen EU-jäsenyys. Ei taida olla montaakaan asiaa, mikä ei Kyllöstä vituttaisi.

Kyllösen ja hänen kaltaisten hörhöilevien hihhuleiden teesejä on käsitelty tässä blogissa koko blogin olemassaolon ajan. Niitä tuskin tarvitsee enää toistaa tämän yksityiskohtaisemmin. Näiden ”kyllösten” ahdistuneet kuolinkouristukset ovat oikeastaan aika huvittavia. Ikävää on se, että he taitavat tosissaan.

Otetaan nyt vain muutama esimerkki.

Kyllönen: Syntyvyys on heikko, koska avioliittoja solmitaan liian vähän. Eikö haluta lapsia maahan, jonka tulevaisuuteen ei uskota?

Aivan mahtavaa, että avioliitto parisuhteen muotona on menettänyt hegemonia-asemansa. Lisääntymiseenkään ei tarvita avioliittoa tai mitään muutakaan liittoa.

Työtön mies on heikoilla avioliittomarkkinoilla. Syntyvyyden alhaisuuden keskeinen syy on tässä.

Ei pelkästään avioliittomarkkinoilla vana ihan kaikilla markkinoilla. Jos avioliittomarkkinat ovat kyllösille noin tärkeitä, niin lopetetaan kaikki avioliitot, jolloin miehillä ei ole noita markkinaongelmia.

Kasvatuksessa on jotain vikaa. Miksi niin paljon avioliittoja hajoaa ja lapsia jää yleensä isän kasvatuspanosta vaille?

Jos Matti Kyllösellä sattuu olemaan lapsia, niin toivottavasti heistä on tullut sen sortin kapinallisia, jotka tuhoavat isänsä taantumuksellisen, destruktiivisen ja haitallisen maailmankatsomuksen. Pitäisikö Matti Kyllösen lisääntyminen kriminalisoida taannehtivasti? Ei nyt sentään. Riittää kun nämä kyllöset kuuluvat katoavaan kansanosaan.. Näillä näkymin tämä tapahtuu hitaasti tasaiseen tahtiin.

Nyt Kyllönen sai oman 15 minuuttisensa tässä blogissa. Mikäli Kyllönen jatkaa häröilyään, niin hän saa ilman muuta Aasinlakki-palkinnon. Tämä riittää tällä kertaa.

Kyllösen vaikeroinnin voi lukea tuolta:

http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254626-suomi-on-kuolemansairas