Uskonnollisen oikeiston historiallinen moraalittomuus

Alabaman tiistaina käydyistä senaattorinvaaleista on riittänyt juttua palstalla toisellakin. Pitkästä aikaa – tai no ensimmäistä kertaa koskaan – yleinen mielipide on kääntynyt Amerikan uskonnollista oikeistoa vastaan sellaisena kuin tuo kuppikunta esiintyy republikaanisessa puolueessa.

Uskonnollisen oikeiston esi-isistä, Jerry Falwellista ja Pat Robertsonista, on ollut juttua teksteissäni moneen kertaan, samoin suomalaisillekin tutusta Billy Grahamista. Sellainen republikaanien uskonnollisen oikeiston pääjehu kuin James Kennedy on jäänyt vähemmälle huomiolle. En ole tainnut mainita tätä moraalitonta paskiaista kertaakaan. Korjataan siis tilanne.

James Kennedy oli perustamassa Moral Majority- nimistä puulaakia yhdessä Falwellin, Robertsonin ja muutaman muun kanssa. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun uskonnollisen oikeiston ”pääideologi”, Farncis Schaeffer oli laatinut uskonnollisen oikeiston toimintaohjelman. Moral Majority on jo pelkästään nimenä harhaanjohtava, koska mitään erityistä moraalia asiaan ei liittynyt, eikä se edes edustanut enemmistöä. Tai no, onhan konnalla konnan moraali.

James Kennedyn ura alkoi jo parikymmentä vuotta ennen Moral Majoritya tv-evankelioinnin parissa. Samoihin aikoihin myös Billy Graham opetteli tv:n käyttöä omiin konnuuksiinsa. Viikonloppuisin Kennedyllä oli johdettavanaan seurakunta Fort Lauderdalessa Floridassa. Myöhemmin tuo seurakunta kasvoi varsinaiseksi megaseurakunnaksi.

Tätä ennen James Kennedy oli jo aloittanut Washington D.C:ssä säännölliset ”kristilliset lounaat” kongressiedustajille ja muulle Kongressin henkilökunnalle. Nämä olivat kuitenkin pelkkiä rekrytointi tilaisuuksia, jolla uskonnollinen oikeisto haki tuke Kongresissa. Kennedy pääsi Kongressin ”tosiuskovien” suosioon helposti ja siitä alkoi hidas hivuttaminen, jonka tähtihetki on nyt – Donald Trump on presidentti!

Olen välillä viitannut Chris Hedgesin kirjaan American Fascist. Tuossa raportissa republikaanien uskonnollisesta oikeistosta, luvuissa kolme (Conversion) ja neljä (The Cult of Masculinity) Hedges kertoo siitä, kuinka hän 1990-luvulla osallistui Kennedyn järjestämään monipäiväiseen seminaariin, jossa opetettiin värväystekniikoita. Kaikki tietenkin perustui täysin moraalittomaan valehteluun, kiristykseen, korruptioon ja kaupankäyntiin. Siinä painoksessa joka minulla on, Hedges dokumnetoi sivulta 50 alkaen tarkasti tuota seminaari, siellä esitettyjä väitteitä ja kaikkea muuta, mikä liittyy republikaanien uskonnolliseen oikeistoon. Kennedy oli kristofasisti jo paljon ennen kuin koko sanaa käytettiin.

Ei ole lainkaan yllättävää, että Kennedy oli myös kreationisti monen muun hölmön jutun lisäksi ja hänen teologinen taustansa oli kalvinismi; vielä sen kaikkein jyrkin suuntaus. Kennedy oli ihan oikeasti opiskellut teologiaa ja vielä erittäin pitkälle. Hän oli tehnyt asiasta väitöskirjan.

Kaikki mitä Kennedy havitteli jo 1950-luvulta alkaen, on toteutunut nykyisessä republikaanisessa puolueessa. Tätä uskonnollisen oikeiston alhaista moraalittomuutta on moni ollut ajamassa Suomeenkin. Ensimmäisenä tulee mieleen Patmoksen pukareista ”tutkimusjohtaja” Juha Ahvio.

Ahvio teki muistaakseni väitöskirjana kalvinismin amerikkalaisesta versiosta. En ole lukenut ko. väitöskirjaa, mutta 1900-luvun amerikkalaista kalvinismia ei oikein voi sivuuttaa viittaamatta James Kennedyyn ainakin uskonnon politisoimisen yhteydessä. Hedgesin kirjan neljäs luku maskuliinisuuskultista voisi aivan hyvin olla kuvaus Ahvion ja Rahkosen ”Täyteen miehuuteen” –seminaareista.

Uskonnollinen oikeisto on ajanut amerikkalaiset taloudelliseen ahdinkoon. Se on korruptoinut kaiken moraalin ja vielä siten, että paskanpuhumisesta ja valehtelusta on tullut hyve. Ihmisten epätoivoa hyväksikäytetään häikäilemättömästi ja kierre on alati jyrkkenevä.

P.S. James Kennedy nimisiä miehiä on Amerikassa ties kuinka monta, mutta kun panee Googleen hakusanoiksi ”james kennedy christian”, niin tuosta uskonnollisen oikeiston peruskonnasta löytyy kaikenlaista. James Kennedy eli vuosina 1930-2007.

Kristinusko hävisi vaalit Alabamassa

Alabaman senaattorinvaalit tosiaan päättyivät demokraattien Doug Jonesin voittoon. Tämä on oikeastaan historiallinen suoritus: Jones on ensimmäinen demokraattien senaattori Alabamasta 25 vuoteen. Viime vuosikymmeninä Alabama onkin ollut räikeän punainen (punainen on republikaanien tunnusväri, sininen demokraattien).

Tuossa edellä on ollut vähän juttua siitä, mikä Roy Mooressa ja hänen edustamassaan republikaanien uskonnollisessa oikeistossa on vikana. Monta muutakin tekijää voisi lisätä listaan, mutta olkoon tällä kertaa.

Ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan maltillinen liberaali kristitty sai valtakunnallista näkyvyyttä. Asialla oli NBA:n koripallolegenda Charles Barkley. Hän oli vaalien aattopäivänä ja vaaleja edeltävänä viikonloppuna melkein kaikkien tv-kanavien (erityisesti kaapelikanavien) haastateltavana.

Barkley toi esille sellaisen näkemyksen, että on hävettävää olla kristitty, kun kristinuskoa edustaa sellainen ehdokas kuin Roy Moore. Palstan fundamentalistien kauhuksi Barkley on kristittynä kannattanut homojen avio-oikeutta, naisten oikeutta aborttiin ja montaa muuta amerikkalaisesta näkökulmasta liberaalia menettelytapaa. Euroopassahan tällaiset seikat ovat kaiketi jo itsestään selvyys, tai ainakin niiden soisi olevan.

Barkley sanomisilla on paljon painoarvoa erityisesti mustan väestön keskuudessa, sillä he arvostavat legendojaan paljon. Barkley on ollut aika epäpoliittinen henkilö ennen tätä, mutta nyt hän katsoi kristityn velvollisuudekseen tulla julkisuuteen asiansa kanssa.

 Vaalipäivän aamuna Christianity Today –lehti julkaisi kipakan pääkirjoituksen, jonka otsikko oli: The Biggest Loser in the Alabama Election.

Kriittisen ja itsekriittisen pääkirjoituksen sanoma oli yksinkertaisesti se, että vaalien häviäjä ei oikeastaan ollut Roy Moore vaan kristinusko ja tämä siitä riippumatta, vaikka Moore olisikin voittanut vaalit.

Uskonnollinen oikeisto on lehden mukaan pilannut kristinuskon kaikkein jyrkimmillä äärimmäisyyksiin menevillä menettelytavoillaan ja poliittisilla ohjelmillaan. Lehden pääkirjoituksen mukaan kukaan ei enää usko sanakaan siitä, mitä kristityillä on sanottavaa. Lehden mukaan tämä koskee myös liberaaleja kristinuskon suuntauksia.

Christianity Today sanoi, että uskonnollinen oikeisto on puolessatoista vuodessa tuhonnut kristittyjen maineen rehellisinä ja arvostettuina ihmisinä ja paljon menee myös sen piikkiin, että uskonnollinen oikeisto asettui epärehellisen presidenttiehdokkaan ja nyt myös hyvin kyseenalaisen senaattorikandidaatin taakse. Pääkirjoitus kuittaa asian seuraavasti: Republikanismi haittaa evankeliumia.

Christianity Today on suomalaisesta perspektiivistä konservatiivinen julkaisu, amerikkalaisesta taas yleiskristillinen.

Myös Donald Trumpia kohtaan on esitetty syyteitä siitä, että hän on syyllistynyt hyväksikäyttöön ja ahdisteluun. Yhdeksäntoista naista on tullut julkisuuteen omalla nimellään. Listalta oli sellainen nimi kuin Ninni Laaksonen. Piti oikein googlata, kuka hän mahtaa olla. Tämä entinen missi on tämän hetken kuuluisin suomalainen Amerikassa.

Rasistinen kristitty pedofiili-misogyyni vai liberaali demokraatti?

Huomenna ratkaistaan profiloituuko USA:n republikaaninen puolue lopullisesti rasistiseksi pedofilia-puolueeksi ja valinnan tekevät alabamalaiset äänestäjät. Nämä ovat ehkä tärkeimmät täytevaalit vuosikymmeniin.

Huomenna tosiaan käydään Alabamassa oikeusministeriksi nimitetyltä Jeff Sessionionsilta vapaaksi jääneen senaattoripaikan täytevaalit.  Vastakkainen ovat republikaanien Roy Moore ja demokraattien Doug Jones.

Viimeisen parin kolmen viikon aikana uutisointia on hallinnut Roy Mooren kohdistuvat pedofilia-epäilyt. Moore on vuosikymmenten pituisen uransa aikansa syyllistynyt lukuisten naisten, yleensä vielä alaikäisten, ahdisteluun. Tilille näistä Moore tuskin saadaan, sillä tapausten syyteaika on umpeutunut kauan sitten. Mooren ehdokkuus on kuitenkin tyypillinen esimerkki siitä, kuinka alas republikaanien moraali on vajonnut. Mooren tapauksessa asia on erityisen silmiinpistävää, sillä republikaanien kristillisin oikea laita on elämöinyt erityisen korkealla ja esimerkillisellä moraalillaan, mutta heidän ehdokkaansa on kaikkea muuta kuin korkea kristillisen moraalin omaava; ei ainakaan sen tulkinnan mukaan joka kristillisestä moraalista ja kristillisistä hyveistä Euroopassa esitetään.

Ihan kuin pedofilia-epäilyissä ei olisi tarpeeksi, niin Moore on myös misogyyni rasisti, joka on saanut potkut peräti kahteen kertaan Alabaman osavaltion oikeusistuimesta. Tämä taitaa olla alabamalaisille tuomareille nykyään sääntö. Tuossa edellä mainittu nykyinen oikeusministeri, Jeff Sessions, on hänkin saanut potkut alabamalaisesta tuomioistuimesta ja jälleen peräti kahdesti. Tosin Alabamassa sellainen taidetaan katsoa meriitiksi.

Moore on esittänyt, että perhearvot (miten kummassa nämä kaikkein äärimmäiset uskonnollisen oikeiston edustajat aina vetoavatkin perhearvoihin?) olivat kunniassaan silloin, kun naisilla ei ollut äänioikeutta. Moore on kaiketi jopa ihan tosissaan, että naisilta tulisi evätä äänioikeus. Tässä Mooren näkemys on ristiriidassa perustuslain 19. lisäyksen kanssa. Tuo pykälähän kertoo, että äänioikeuteen ei sukupuoli vaikuta. Tosin julkisissa ulostuloissaan Moore on sanonut, että hän ottaa huomioon vain 10 ensimmäistä perustuslain lisäystä. Nuo kymmenen lisäystä taas tunnetaan nimellä Bill of Rights.

Koska Moore niin kovasti yrittää ratsastaa omalla ja monen muun republikaanin tulkinnalla perhearvoista, niin tämän valossa on oikeastaan aika johdonmukaista, että taannoin Moore sanoi perheiden olleen parhaimmillaan, silloin kun naiset olivat kotia hoitavia synnytyskoneita. Moore on mennyt jopa niin pitkälle mielipiteissään, etteivät naiset oikeastaan tee edes lukutaidolla yhtään mitään, elleivät nämä sitten opeta poikiaan kotiopetuksessa.

Edelleen perheet olivat vahvimmillaan silloin kun etelävaltioissa vallitsi orjuus ja tämän hän ulotti koskemaan myös mustien perheitä. Mistään näin häiriintyneestä ei tietenkään ole todennettavaa evidenssiä.

Mustilla ei Mooren mukaan tulisi olla äänioikeutta eikä juuri muitakaan oikeuksia, mutta Moore haluaakin palauttaa Alabaman ja nyt myös koko liittovaltion 40-luvulle – 1840-luvulle! Jälleen kerran Mooren näkemys on ristiriidassa perustuslain lisäysten kanssa.  Tällä kertaa 15. pykälän kanssa, jonka mukaan rotu ei ole äänioikeuteen vaikuttava tekijä. Tuo pykälä on saatettu voimaan jo sisällissodan jälkeen helmikuussa 1870, mutta pitkälle 1900-luvulle asti Alabamassa onnistuttiin kiertämään lakia.

Viime viikolla Donald Trump järjesti Pensacolassa Floridan puolella kampanjatilaisuuden Mooren tueksi. Trump ei mennyt Alabamaan, mutta Pensacola on vain parikymmentä mailia Alabaman rajalta ja kuuluu samaan mediamarkkina-alueeseen kuin Alabama. Kaikki mitä Moore on edustanut vuosikymmenten kuluessa, sopii myös Trumpiin ja suurimpaan osaan republikaanien oikeinta laitaa.

Tuossa em. kampanjatilaisuudessa Trump paljasti taas kerran paljon itsestään. Trump sanoi senaatin tarvitsevan Mooren kaltaisia miehiä(!), jotta vireillä olevat uudet verolait saadaan voimaan. Nuo laithan hyödyttävät juuri Trumpin kaltaisia rikkaita tehden kaikkien muiden elämästä alati kurjistuvaa.

Muista oikean laidan, erityisesti sen äärimmäisen oikean laidan, touhuajista erityisesti Steve Bannon on kampanjoinut Mooren valinnan puolesta.

Mooressa kiteytyy kaikki se, mikä Amerikan uskonnollisessa oikeistossa on vikana.

Amerikkalaisen uskonnollisen oikeiston tuho

Amerikkalaisen uskonnollisen oikeiston tuho on tulossa, mutta valitettavasti sitä ennen tapahtuu kaikenlaista ikävää. Kun republikaanipuolueesta on tullut yhden sortin uskontopuolue, synonyymi uskonnolliselle oikeistolle, niin tuon nykymuotoisen puolueen romahdus romahduttaa myös kristillisen fundamentalismin muuallakin maailmassa. Fundamentalismista, sellaisena kuin se esiintyy USA:n sisä- ja ulkopolitiikassa, tulee pitkä tuhoisa luku historiankirjoihin.

Asiaa on pähkäilty palstoilla moneenkin kertaa, mutta otetaan tällä kertaa tämä näkökulma.

Uskonnon ja äärimmäisen laissez-faire talouspolitiikan symbioosi on sosiaalidarvinistisena yhteiskuntakokeena juuri tällä hetkellä saavuttanut kliimaksinsa. Väitän, että vuoteen 2030 mennessä USA:n hegemonia-asema maailmapolitiikassa on murtunut ja täten Yhdysvallat on entinen imperiumi muiden entisten imperiumin joukossa.

Yhdysvallat on menettänyt uskottavuutensa muun maailman ja myös monien USA:n kansalaisten keskuudessa. Syyn saavat ottaa niskoilleen republikaanit ja heidän fanaattinen evankelikaalinen kannattajakuntansa lisättynä demokraattien yrityssiivellä, joka sekin on yhtä korruptoinut kuin republikaanit.

Sitten muutama seikka, jotka sekä tuhon tuloksia että aiheuttajia:

1. Vuonna 2003 arvioitiin, että USA:n bruttokansantuote kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mutta Kiinan bruttokansantuote kolminkertaistuu samassa ajassa ja vuoteen 2020 mennessä Kiina on maailman talousmahti, ehkä jopa ainoa sellainen. Nyt vuonna 2017 trendi on toteutunut.

2. Kun USA:n talousmahti taantuu pelkäksi suureksi taloudeksi, niin dollarin mahti valuuttana taantuu samassa suhteessa. Yhdysvallat joutuu myymään valtion velkakirjoja yhä suuremmalla diskontolla ja lopulta valtio kohtaa maksukyvyttömyyden. Tuloksena saattaa olla ”Pohjois-Amerikan Zimbabwe” tai ensimmäisen maailmasodan jälkeinen Saksa. Samaan aikaan kun Saksassa kärvisteltiin hyper-inflaation kanssa, Yhdysvalloissa presidentti William Harding ajoi täsmälleen samoja asioita kuin nykyinen republikaanihallinto. Tuloksena oli ”roaring 20s” ja sitten romahdus, josta selvittiin Rooseveltin sosialististen ja suorastaan vallankumouksellisten sosiaalisten yhteiskuntapoliittisten ohjelmien ansiosta. Tällä kertaa tuota mahdollisuutta tuskin on enää mahdollista saavuttaa. Hyper-inflaatiossa on aina etno-fasismin uhka lähellä.

3. Syy seuraavan romahduksen katastrofaalisiin seurauksiin on se, että USA:n taantuva talous ei kestä imperiumin ylläpitoa. Mikromilitaristinen (tosiaan tällaista termiä Amerikassa käytetään) ekspansio tarkoittaa maantieteellisesti suhteellisen pieniä sotia yhä kasvavin kustannuksin. Tällä hetkellä ”sota terrorismia vastaan” maksaa 250 miljoonaa dollaria päivässä! Kustannusten arvioidaan edelleen kasvavan kun uusia mikromilitaristia kahakoita avataan milloin missäkin. Tämä tilastollisesti kasvattaa bruttokansantuotetta näyttäen hyvältä tilastoissa, mutta kustannukset kattaminen on koko ajan vaikeampaa. Mikromilitaaristen kohdealueiden luonnonvarojen riistokin kohtaa aina ja takuuvarmasti vastarintaa ja siitä seuraa yhä aggressiivisimpia sotilaallisia operaatioita aina kasvavin kustannuksin.

4. Uskonnon ja laissez-faire talouspolitiikan symbioosi sosiaalidarvinismisna on tullut kristillinen hyve: Vahvin voittakoon ja sen on Jumalan tahto! Tätä on amerikkalainen uskonnollinen oikeisto propagoinut menestyksekkäästi 40 vuotta ja tulokset alkavat näkyä.  Yhdysvallat eivät juurikaan eroa banaanitasavallasta, jossa ihmisten hyvinvoinnin lisäämisen tähtäävät yhteiskuntapoliittiset ohjelmat olemattomia.

5. Massiiviset tulonsiirrot vähemmän varallisuutta omaavilta rikkaille ovat yksi taantuvan imperiumin ja tulevan banaanitasavallan piirre. Nyt vireillä oleva verouudistus, jota on markkinoitu verojen leikkauksena, romahduttaa kansalaisten taloudelliset mahdollisuudet ehkä lopullisesti kiihdyttäen tuhomekanismia, jota kuvailin tuossa yllä.

Vuoteen 2021 mennessä 75 miljoonan amerikkalaisen verot nousevat ja vuoteen 2027 mennessä luku on jo 150 miljoonaa amerikkalaista. Jokaisen alle 160 000 dollaria tienaavan verot nousevat ja tämä tarkoittaa suurta enemmistöä väestöstä.

6. Budjettiin tulee 1,5 triljoonan dollarin aukko, mutta vastuullinen budjetti ei ole koskaan ollut republikaanien hyve. Viimeinen tasapainoinen budjetti oli Bill Clintonin presidenttikaudella 20 vuotta sitten. Tuossa yllä oli puhetta velanhoidon kallistumisesta ja tilanne tosiaan on vakava. Tuskin lienee sattuma, että ylin tuloluokka (se ylin desiili) saa verohelpotuksina tuon saman 1,5 triljoonaa.

7. Tämän uskonnollisen oikeiston tukeman eliitin saamat veroedut on rahoitettava jollakin ja maksumiehiksi joutuvat sellaiset sosiaalipoliittiset ohjelmat, joista hyötyy 99 prosenttia kansalaisista. Leikkuriin joutuvat Medicare, Medicaid, sosiaaliturva, vähävaraisten lasten terveysvakuutus (aka CHIP, Children’s Health Insurance Program), julkisista varoista kustannettava perusopetus jne. Ihmiset eivät enää voi vähentää opintolainojen korkoja verotuksessa ja vähävaraisten opiskelustipendit ovatkin yhtäkkiä veronlaista tuloa. Lista on uuvuttavan pitkä.

8. Julmuudessaan, vulgaarisudessaan ja brutaalisudessaan nykyinen hallinto on vertaansa vailla. Brutaalia ja vulgaaria on se, että USA:n väestö on noin 5 prosenttia maailman populaatiosta, mutta 25 prosenttia kaikista maailman vangeista, majailee Yhdysvalloissa. Aiheesta on oikein tutkimustakin: Vankipopulaation lisääntyminen korreloi sosiaalisten ohjelmien leikkauksen kanssa.

Johtopäätökseni on, että amerikkalainen uskonnollinen oikeisto, sellaisena kuin se esiintyy republikaanien keskuudessa, on sekä oire että seuraus kristinuskon romahduksesta ja tällä on tappavat vaikutukset.

Trump ja republikaanit haluavat oman Gestapon ja SS:n

Donald Trump ja republikaanit havittelivat omaa urkinta-, sabotaasi- ja terroristijärjestöä, joka olisi ollut monta kertaluokkaa vaarallisempi kuin Nixonin aikaiset Pentagonin papereihin ja Watergateen sekaantuneet putkimiehet (plumbers).

Tarkoituksena oli luoda CIA ulkopuolelle järjestö, joka ei olisi ollut laillisuusvalvonnan piirissä. CIA:n toiminta noin periaatteessa on kongressin valvonnassa ja sen toimintaa säätelevät suuri joukko erilaisia lakeja. Nyt vireillä olleen organisaation laillisuusvalvonnasta ei olisi vastannut kukaan, koska valvontaa ei olisi ollut.

Järjestön puuhamiehet ajattelivat, että ”deep state” on jollakin tavoin Donald Trumpin vihollinen, kun se ei suostu kaikkiin Trumpin ja republikaanien oikkuihin. Deep statelle ei ole oikein hyvää suomennosta, mutta se tarkoittaa pääpiirteissään valtionhallinnon eri rakenteissa toimivia virkamiehiä ja – naisia, jotka työskentelevät julkisessa ei-poliittisessa virassa. Tätä salaliittoteoriaa ovat republikaanit nyt viljelleet pitkään, mutta näyttöä ei ole löytynyt.

Uusi järjestö olisi harrastanut vakoilua, salamurhia, sotilasoperaatioita, mutta myös sisäpoliittisesti Trumpin ja republikaanien vastustajien sabotointia ja vangitsemisia ilman perusteita. Tämä ei tietenkään ole laillista, mutta republikaanithan eivät nykyään ota mitään lakeja tosissaan vaan ovat lakien ylä- ja ulkopuolella.

Hankkeen puuhamiehinä häärivät 80-luvulla Iran-Contra-skandaalissa ryvettynyt Oliver North ja 2000-luvun palkkasotilas-järjestön (Blackwater) johtaja Eric Prince. Asia tuli julkiseksi Trumpin ja republikaanien aiheuttaman Venäjä-tutkinnan ohessa, sillä Eric Prince on yksi tutkinnan kohteista.

Kymmenen vuotta sitten Irakin sodan tiimellyksessä Blackwater ja Prince siinä sivussa saivat paljon huomiota siitä, että he ”sopimussotilaina” olivat syyllistyneet Irakissa sotarikoksiin. Asia oli jo pitkälti unohtunut, mutta nyt se taas ponnahti pintaan.

Uransa aikana kristofasistinen panssarinyrkki, Eric Prince, on syyllistynyt niin moneen epäeettiseen ja laittomaan menettelyyn, että jonkin muun hallinnon aikana hänet olisi jo tuomittu vankeuteen, mutta Trumpille ja republikaaneille kaikki Princen tekemiset ovat olleet aivan mahtavia.

Tilannetta pahentaa se, että Eric Princen sisko, Betty DeVos toimii nykyisessä hallinnossa opetusministerinä. DeVosin agendana on ajaa julkinen koulutus alas ja korvata se yksityisillä, mutta valtion rahoittamilla oppilaitoksilla, joissa opetussuunnitelmat laaditaan niiden kaikkein jyrkimpien kristillisten dogmien mukaan. Koulutuksesta tulisi myös etuoikeus, johon köyhien perheiden lapsilla ei olisi varaa ja mahdollisuuksia.

Toistaiseksi Prince masinoima Trumpin oma Gestapo ei ole toteutunut, mutta eiväthän republikaanit koskaan luovuta, jos kyse on minkä tahansa epäeettisen menettelytavan saattamisesta vallitsevaksi normiksi. Siskonsa on onnistunut Ericiä paljon paremmin, sillä julkinen koulutus on henkitoreissaan.

Enemmistö amerikkalaisnuorista haluaa kolmannen puolueen

NBC.n teettämän tutkimuksen mukaan amerikkalaisista nuorista 71 prosenttia haluaa Yhdysvaltoihin kolmannen puolueen.

Samasta tutkimuksesta selviää, että 65 prosenttia nuorista sanoo, että kumpikaan valtapuolue, ei demokraatit eivätkä republikaanit, edusta mitään sellaista mihin he voisivat samaistua.

Paradoksaalisesti näiden nuorten suosikkipoliitikko on yli 70-vuotiasa Bernie Sanders, joka pyrki demokraattien presidenttiehdokkaaksi itsenäisenä ehdokkaana, mutta hävisi demokraattien esivaalit niukasti.

Enemmistö nuorista sanoi kannattavansa niitä asioita, joita Sanders ajoi. Sandersin näkemykset ovat linjassa eurooppalaisen sosialidemokratian kanssa. Sandersin ajama yhteiskuntamalli on hyvin lähellä suomalaista hyvinvointivaltiota.

Kolmannen puolueen kannatus on suunnilleen samoissa lukemissa kuin noiden samojen nuorten uskonnottomuus. Kaksi kolmasosaa amerikkalaisista nuorista sanoo, että he eivät ole uskonnollisia.

Vaikka Yhdysvallat on ajautumassa kiihtyvällä vauhdilla fasismiin ja vielä sen kristilliseen muotoon, kiitos republikaanien ja demokraattien yrityssiiven, on aika lohduttavaa, että nuoret äänestäjät, jotka ovat jo suurin yksittäinen ikäluokka, haluavat muutosta läpeensä korruptoituneeseen kaksipuoluejärjestelmään.

Kymmenen vuoden kuluttua, jos ennusteet pitävät paikkansa, Yhdysvallat on siirtynyt niin vasemmalle kuin mahdollista ilman kommunismia. Sitä ennen nyt vallassa olevat kristofasistit ovat saaneet aikaan niin paljon tuhoa aikaan, että USA:n absoluuttinen suurvalta-asema on mennyttä. Ehkä niin on jopa parempi.

Ross Perot oli 25 vuotta sitten presidenttiehdokkaana saaden enemmän ääniä kuin kukaan itsenäisenä ehdokkaana ollut ennen häntä tai hänen jälkeen. Perotin menestys kismitti sekä demokraatteja että republikaaneja, joten he vähitellen betonoivat vaalijärjestelmän sellaiseksi, että näiden kahden puolueen ulkopuolelta tulevan ehdokkaan mahdollisuudet lähenevät nollaa.

Ennen kuin nykyiset nuoret ovat vallassa, odotettavissa on vaikka mitä ikävää.

Pienimieliset kansallismieliset

Huomenna vietetään taas Suomen itsenäisyyspäivää, mutta tuosta päivästä on tullut ”isänmaallisten ja kansallismielisten” temmellyskenttä.

Nämä kansallismieliset ja isänmaalliset ovat niin pienimielisiä, ettei heidän kanssa leikitä. Tämäkös heitä vituttaa, sillä yrityksistä huolimatta heidän vittumaisen vastenmielinen agendansa ei ole saavuttanut isompaa suosiota.

Isänmaallisuudesta ja kansallismielisyydestä on tullut synonyymi kaiken sen kanssa, mikä noiden mölyapinoiden asiassa on pielessä. He idealisoivat jonkin menneen ajan, mutta tuota mennyttä aikaa ei ole edes koskaan ollut siinä muodossaan, mikä on heidän ideaalinsa. Paluu sellaiseen mitä ei ole edes ollut olemassa, on silkkaa idiotismia, mutta nämä kansallismieliset isänmaalliset ovat faktojen suhteen denialisteja ja suon heille oikein mielelläni idiotismin, kunhan harjoittavat idiotismia ihan keskenään oman lahkonsa ja kulttinsa parissa

Isänmaallisuudesta ja kansallismielisyydestä on tullut jo pelkkinä sanoina niin myrkyllisiä, ettei noita sanoja juuri käytä muut kuin paranoidiset oikean laidan suhaajat. Sanojen merkityssisällöt ovat jo lähtökohtaisesti tyhjiä tai situationaalisia. Mitään kattavia sanakirjamerkityksiä isänmaallisuus ja kansallismielisyys eivät sisällä.

Itsenäisyyspäivästä on tullut pelkästään erilaisten oikeistolaisten äärijärjestöjen performanssi.  Muut viettävät Itsenäisyyspäivää hillitymmin ja hyvä niin.